Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset
MALin ja MAOLin seminaarisarja

Matematiikan oppimisvaikeudet ja alhainen perustaitojen hallinta

Posted on 22.12.202220.2.2025

– taitojen hierarkkisuuden ymmärtämisen, tuen oikeanlaisen kohdentamisen ja systemaattisuuden tärkeys

Matematiikan oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan huomattavaa työläyttä oppia matematiikan perustaitoja, kuten aritmetiikkaa, koulussa saatavasta opetuksesta huolimatta. Vaikeuksia arvioidaan esiintyvän noin 5-7%:lla ikäryhmästä mutta jopa 15-20%:lla on arvioitu matematiikan oppimisen jäävän huolestuttavan alhaiseksi yhteiskunnassa toimimisen näkökulmasta.

Oppimisvaikeuksille tyypillistä on, että ne esiintyvät yhdessä muiden oppimisvaikeuksien tai tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen vaikeuksien kanssa. Vain harvoin matematiikan oppimisvaikeuksissa on kyse puhtaasti määrien ja lukujen prosessoinnissa ilmenevistä pulmista vaan tyypillistä on, että vaikeuksien taustalta löytyy myös muita kognitiivisia vaikeuksia.

Oppimisvaikeuksien taustalla olevien tekijöiden tarkempi selvittäminen on paikallaan viimeistään siinä kohdin, kun oppilas ei hyödy hyvästä yleisestä ja tehostetusta tuesta koulussa.

Oppimisvaikeuksilla on neuraalinen perusta ja vaikeuksia ei sinällään voida poistaa, mutta perustaitojen oppiminen voidaan mahdollistaa systemaattisella ja oikein kohdennetulla tuella. Vaikeuksista huolimatta, oppilaan on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia, kun oppilaalle tehdään näkyväksi harjoittelun myötä tapahtuva oppiminen. Näin voidaan auttaa oppilasta säilyttämään kiinnostus ja sinnikkyys matematiikan oppimisessa vaikeuksista huolimatta.

Yksilölliset erot lasten matematiikan taidoissa ovat suuria jo koulupolun alussa, mikä luo tarpeen opetuksen eriyttämiselle. Matematiikka koostuu useasta eri osataidoista ja ne ovat osittain hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että oppimisen tukemisessa on tärkeä ymmärtää, miten oppilaan eri matematiikan osataidot ovat kehittyneet ja onko opeteltavan taidon alla olevat taidot hallussa ja luomassa tarvittavaa perustaitopohjaa. Tuen oikeanlainen kohdentaminen on hyvin keskeisessä asemassa tuesta hyötymisessä sekä oppilaan positiivisten oppimis­kokemusten tukemisessa. •

Tuire Koponen
Apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto

Uusimmat

  • Tekoälyn toimiva soveltaminen vaatii asiantuntemusta
  • Talven kuultavansininen ihme
  • Tšernobyl 26.04.1986
  • Tšernobylin jälkipyykki
  • Tšernobyl vuonna 2026

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com