Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

 Matematiikan osaamisen taso huolettaa

Posted on 6.11.201210.4.2025


Kuva: FutureImagebank.fi

Tekniikan akateemiset TEK ry:n valtuusto hyväksyi viime talvella valtuustoaloitteen, jossa todetaan, että tällä hetkellä on pulaa matemaattis-luonnontieteellisten alojen osaajista. Samalla valtuusto päätti, että TEKin tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa peruskoululaisille suunnattua toimintaa, jonka tavoitteena on innostaa koululaisia opiskelemaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita.

Verkossa ilmestyy Matematiikkalehti Solmu, se on kaikkien ilmaisesti luettavissa. Lehden kotisivulla kohdassa Ajankohtaista, (solmu.math.helsinki.fi/2011/maol.pdf) on avoin kirje Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitolle, MAOL ry:lle. Kirjeessä on 200 allekirjoittajaa. He ovat professoreita, lehtoreita, opettajia ja tutkijoita yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja lukioista eri puolilta Suomea. Kirjeessä todetaan, että lukion matematiikka ei anna riittäviä valmiuksia niille opiskelijoille, jotka jatkavat matemaattisilla, teknisillä ja luonnontieteellisillä aloilla yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Avoimessa kirjeessä kerrotaan muun muassa, että Ylioppilastutkintolautakunnan matematiikan jaoston puheenjohtaja professori Juha Kinnunen on todennut joidenkin teknillisten yliopistojen ja -tiedekuntien rekrytointipohjan pettäneen. Edelleen kirjeessä mainitaan, että dosentti Matti Lehtinen on tarkastellut syksyn 2010 pitkän matematiikan ylioppilaskokeen tuloksia ja todennut, että ”panos-tuotosmielessä tarkasteltuna matematiikan opetus on valtakunnan onnettomi pia toimialoja”. Todellakin, kun kokeen alkupään tehtävät olivat aivan mekaanisia laskuja ja kun kokeesta jouduttiin päästämään läpi vain seitsemällä pisteellä (max 60), niin on syytä pysähtyä miettimään, onko opetuksen järjestämisessä jotakin rakenteellisesti pielessä. Arvosanojen prosenttijakautumasta ja kokeen nykyisestä vaativuustasosta voi päätellä, että matematiikan osaajista on todellinen puute kaikissa korkeakouluissa ja yliopistoissa. Kirjeen allekirjoittajien mukaan MAOL on matematiikan kouluasioiden osalta yksi vaikutusvaltaisimmista asiantuntijaelimistä, joiden armoilla päättäjät ovat. Siksi kirjeessä suositellaankin MAOL:lle joitakin toimenpide-ehdotuksia, joita sen pitäisi ajaa ongelmien ratkaisemiseksi. Avoin kirje ehdotuksineen ja MAOL:n vastaus siihen ovat luettavissa verkossa Matematiikkalehti Solmun kotisivulla.

Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL ry on myös huolestunut maamme matematiikan ja luonnontieteiden tietämyksen ja osaamisen tasosta sekä sen vaikutuksesta maamme teknis-taloudelliselle ja tieteelliselle kehitykselle. Suomessa on asiaa viime vuosikymmeninä kyllä käsitelty monissa forumeissa. Vuonna 1987 nimitettiin Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea, joka tunnettiin puheenjohtajansa mukaan Leikolan komiteana. Sen jälkeen 1996 perustettiin opetusministeriössä ns. LUMA-kehityshanke, jota opetushallitus työsti LUMA-talkoina. Suomen Akatemiassa käynnistettiin MALU-2002 tutkimusohjelma. Opetushallituksessa toimi Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunta, sen muistio julkaistiin vuonna 2009. Kaikista komiteoista ja neuvottelukunnista huolimatta näiden aineiden osaaminen on kuitenkin huonontunut. Koululaisten matematiikan osaamisen muutoksia on tutkinut filosofian tohtori Liisa Näveri. Tässä lehdessä hän kirjoittaa artikkelissaan miten osaaminen on muuttunut Suomessa 30 vuoden aikana ja miten hän on sitä selvittänyt.

Millä keinoin kehityksen suunta saataisiin muuttumaan? Monet tahot näkevät ongelmat samoin, mutta eikö sitten ongelmien ratkaisemiseksi löydy yhteisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä. Olisiko esimerkiksi mahdollista, että järjestettäisiin sellainen tilaisuus, jossa olisi mukana asioista päättävien ja päätöksiä valmistelevien virkamiesten lisäksi päätöksiä käytännössä toteuttavia opetusalan ammattilaisia koulutuksen kaikilta tasoilta ja elinkeinoelämän sekä matemaattis-luonnontieteellisten järjestöjen edustajia. Voisiko tällaisen joukon keskusteluissa löytyä ongelmien ratkaisemiseksi sellaisia toimenpidemalleja, joita kaikki sitoutuisivat toteuttamaan?

Lasse Paajanen
Lukion rehtori
Matematiikan opettaja
Helsinki
Eläkkeellä

Uusimmat

  • Tekoälyn toimiva soveltaminen vaatii asiantuntemusta
  • Talven kuultavansininen ihme
  • Tšernobyl 26.04.1986
  • Tšernobylin jälkipyykki
  • Tšernobyl vuonna 2026

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com