Kuva: pixabay
Näin oli otsikoitu torstaina 8.8.2013 Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla Merkintöjä -palstalla ollut HS:n talouden ja politiikan toimittajan Matti Tyynysniemen kirjoitus. En muista milloin aikaisemmin valtakunnan suurimmassa ja vaikutusvaltaisimmassa lehdessä olisi ollut toimitusta edustavan kirjoittajan laatima artikkeli, jossa suhtauduttaisiin näin matematiikan merkitykseen ja sen osaamisen tarpeellisuuteen.
MAL ja matematiikan tilanne
Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemisten eli MALin syksyn 2012 syyspäivät suunniteltiin pidettäviksi Päivölän opistolla Valkeakoskella. Päivien teemaksi oli valittu matematiikka. Onhan Päivölän opistossa kaksivuotinen matematiikkalinja, johon opiskelijat tulevat suoraan eri peruskouluista. Opiskelijat suorittavat syvennettyjen matematiikan ja tietotekniikan opintojen lisäksi koko lukiotutkinnon. MALin syyspäivillä oli tarkoitus tutustua tarkemmin tähän Päivölän matematiikkalinjan opiskeluun.
Syyspäivien muuhun ohjelmaan oli sovittu muun muassa tutkijatohtori Liisa Näverin esitys peruskoululaisten matematiikan osaamisen tason muutoksista 30 vuoden aikana. Ohjelmaan oli lisäksi varattu aikaa keskustelulle Suomen matematiikan opetuksen tilasta ja matematiikan opetuksen kehittämisestä.
Kun nämä syyspäivät jouduttiin kuitenkin peruuttamaan, niin MALissa tehtiin tästä samasta aiheesta jäsenlehden teemanumero, MAL-Lehti 3/2012. Teemanumeron kirjoituksissa korostettiin, että matematiikan osaajia suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan, mutta samalla kuitenkin oltiin huolestuneita matematiikan osaamisen tasosta. Lehdessä kirjoitti mm. TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, että lopetetaan kaikki puhe matematiikan vaikeudesta ja korostetaan sen sijasta matematiikan ylivoimaista selkeyttä muihin oppiaineisiin verrattuna.
Keskustelu matematiikan osaamisesta jatkuu
Keskustelua matematiikan osaamisesta jatkoi TEKin hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström kolumnissaan TEK-lehdessä 1/2013. Kolumnin otsikko oli ”Matematiikan jalo taito”. Kolumnissa hän kertoi tehneensä eduskunnassa asiaan liittyvän kirjallisen kysymyksen. Vastauksessaan ministeri Jukka Gustafsson oli tuonut julki myös huolensa matematiikan osaamisen rapautumisesta.
Keväällä 2013 jatkoi TEKin verkkolehdessä tutkija Liisa Näveri keskustelua. Hän mm. toteaa, että matematiikan osaaminen polarisoituu. Alle 10 prosenttia peruskoulun 9-luokkalaisista ymmärtää mitä lukee, muille matematiikka jää muistinvaraiseksi.
Nämä esimerkit osoittavat, että keskustelua Suomen matematiikan osaamisen tasosta ja matematiikan yhteiskunnallisesta merkityksestä on käyty lähinnä matemaattis-luonnontieteellisten ja tekniikan alojen järjestöissä ja niiden julkaisuissa. Tässä mielessä tämän kirjoituksen alussa mainittu HS:n toimittajan Matti Tyynysniemen artikkeli on merkittävä kannanotto. Se on merkki siitä, että huoli matematiikan osaamattomuudesta ei ole pelkästään matemaattis-luonnontieteellisten ja tekniikan alojen asia vaan se on koko yhteiskunnan ongelma. Talouden ja politiikan toimittaja Tyynysniemi kirjoittaa, että hyvinvointimme perustuu viime kädessä kykyymme ajatella, ja että matematiikka on se oppiaine, joka parhaiten kehittää ajattelukykyä. Tyynysniemen artikkelin viimeinen lause kuuluu: ”Kaavan soveltaminen ei ole osaamisen merkki, sen johtaminen on” . Lause on erinomainen ohje Opetushallituksen matematiikan opetussuunnitelmien laatijoille, koska nykyisissä matematiikan opetussuunnitelmissa on otettu käyttöön matematiikan kaavoja ilman niiden johtamisia. Myös matemaattisten lauseiden todistuksia on opetussuunnitelmissa radikaalisti vähennetty. Nämä eivät voi olla vaikuttamatta matematiikan osaamiseen.
Lasse Paajanen
Lukion rehtori ja matematiikan opettaja
Eläkkeellä