-ei se pakkopullaa ole koska matematiikkaa tarvitaan aina!
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry ja Matemaattis – luonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL ry järjestivät yhteistyössä toukokuussa peruskoulun yläasteen 7.–9. luokkalaisille ja syyslokakuussa lukion opiskelijoille matematiikka-aiheisen kirjoituskilpailun. Kilpailuun tuli peruskoululaisilta 64 ja lukiolaisilta 71 vastausta. Kilpailuun osallistuneet kirjoitukset olivat kaikki laadukkaita, joten tuomariston työ oli tässä mielessä sekä kiinnostavaa että haasteellista: palkintosijoille oli tungosta. Matematiikka herättää tunteita laidasta laitaan. Laskento on turhaa. Prosenttilasku on hyödyllistä. Matematiikka ei ole oikein kumpaakaan – matematiikka on aina välttämätöntä. Palkintojen saajat on lueteltu tämän kirjoitelman lopuksi.
Peruskoululaisilla voi toisaalta matikankirjan näkeminen nostaa aina pintaan tunteen, jota voi kuvailla vain kauhulla, mutta toisaalta yläkoulun matematiikan oppikirjasarja herättää ihastusta. Kirjassa todetaan olevan joissain kohdissa yhdistetty muutamia arjen asioita ja matematiikka yhteen. Matikka myös tyhjentää ajatukset, sen ajan kun laskee, pohtii tai miettii, mielessä on vain matematiikka. Erilaiset kilpailut ja vaihtelevat opetustilanteet eri oppisisältöjen opettamisessa koettiin hyviksi. Peruskoululaisilla matematiikka ei ole kuitenkaan kaikkien vahvuus. Välillä koululainen voi olla ihan kauhuissaan matematiikan tunneille mentäessä, jos tietää, että aiheena on vaikka geometria tai prosenttilaskut. Toisaalta on todella innostuneita peruskoululaisia, kuten kirjoituskilpailun voittaja Pinja Junikka. Pinja toteaa, että matematiikka on hänelle intohimo ja harrastus. Se on yksi parhaista asioista, mitä hän tietää. Pinjan mukaan kaikki eivät kuitenkaan ymmärrä, mikä matematiikassa on kivaa ja he hämmästelevät innostusta siihen. Onneksi on siitä huolimatta monia ihmisiä, kuten Pinjan ystävät, äiti ja matematiikan opettaja, jotka vilpittömästi tukevat harrastusta.
Opettajalla on näissä haastavissa tilanteissa tärkeä rooli koululaisen motivaation etsinnässä. Kirjoituksissa tärkeäksi koettiin opettajat, vanhemmat ja myös oppisisällöt, joilla kaikilla oli suuri vaikutus kiinnostuksen heräämiseen ja säilymiseen matematiikkaa kohtaan. Peruskoululaiset toteavat kirjoituksissaan, että sinnikkyys on tärkeä juttu opiskellessa matematiikkaa. Peruskoululaisten mukaan on kahdenlaisia opettajia: Paras vaihtoehto: minkäikäinen tahansa, toiveikas ja elämän ihanuuteen luottava opettaja, oppilaille mukava, opettava ja kekseliäs. Toisaalta kyllä peruskoululaiset tunnistavat mukavassa opettajassa myös riskin, koska tietyt oppilaat voivat ehkä jopa yrittää huijata tällaista opettajatyyppiä. Vaihtoehto mitä ei toivota: kypsä, kyllästynyt ja tiettyjen oppilaitten suosimiseen helposti sortuva opettaja, aamuisin äreä, oppilaille mahdollisesti ynseä parhaimmassa tapauksessa välinpitämätön. Tällainen eitoivottu opettaja on henkiseltä iältään yleensä keski-ikäinen tai vanhahko.
Lukiolaiset kirjoittivat enemmän matematiikan merkityksestä yhteiskunnassa tai työelämässä tai matematiikan roolista suhteessa toiveammattiin. Kirjoitukset kuvasivat varsin laajasti matematiikan merkitystä, käyttöä ja eri piirteitä menneestä nykypäivään, aina ”Babyloniassa viljamäärien merkitsemisessä” siihen, kun ”ihminen meni ensimmäistä kertaa avaruuteen”. Tuotiin esille matematiikan saavutuksia ihmiskunnan ja jopa ihmisyyden historiassa. Kirjoituksensa kilpailuun lähettäneet lukiolaiset ainakin tuntuivat olevan hyvin perillä siitä, mihin he tulevat tarvitsemaan matematiikkaa jatko-opinnoissaan ja myöhemmässä työelämässään.
Lukiolainen turhautuu matematiikkaopinnoissa helposti, kun opetus toistaa peruskoulun asioita liian yksinkertaisesti. Kuten yksi lukiolainen toteaa, peruskoulussakin oli opetettu ratkaisemaan esimerkiksi suorakulmaisen kolmion sivun pituus jonkin trigonometrisen funktion avulla, mutta lukiossa ei tarvinnut enää edes taulukkokirjan ansiosta muistaa, että sini on yhtä suuri kuin vastakkainen kateetti jaettuna hypotenuusalla. Laskemisen haasteista ja iloista jäi jäljelle vain rippeet. Riitti, kun viimeistään kokeessa osasi päätellä, mihin kaavaan turvautua. Erilaiset matematiikkakilpailut toivat näille osaajille helpotusta.
Mielenkiintoista oli lukiolaisten näkemykset eri aineiden yhdistämisestä, esimerkiksi matematiikan ja filosofian yhdistämisestä. Tulevan opetussuunnitelman tavoittelemat aineiden yhdistämiset tuovat mukaan todellisen haasteen lukion opettajakunnalle. Kuten lukion kirjoituskilpailun voittaja Karri Heikkinen toteaa, niin matematiikalla on oma kielioppinsa, aksioomat, joista voidaan johtaa muut lauseet. Karrin mukaan filosofin kannalta on mielenkiintoista pohtia, kuka määrittelee tuon kieliopin. Platonistisessa perinteessä on ajateltu, että matemaattiset totuudet ovat itsestään olemassa olevia ideoita, jotka ihminen ikään kuin löytää valmiina järkensä avulla, kun taas nykyään ollaan yleisesti sitä mieltä, että ihminen on keksinyt matematiikan sääntöineen omien havaintojensa selittäjiksi ja järjestäjiksi.
Moni lukiolainen kirjoitti matematiikan roolista tyttöjen elämässä: Moni tyttö huomasi tarvitsevansa matematiikkaa törmättyään siihen pääsykokeiden valintatehtävissä. Monet toivat kirjoituksissaan esiin myös sen, miten lukuisissa tyttöjen arkiaskareissa matematiikan tarve tulee esiin ja sen taidot tuovat hyviä käytännön ratkaisuja. Kirjoituksensa kilpailuun lähettäneet lukiolaiset ainakin tuntuivat olevan hyvin perillä siitä, mihin he tulevat tarvitsemaan matematiikkaa jatko-opinnoissaan ja myöhemmässä työelämässään.
Peruskoulunpalkinnot
1. Pinja Junikka ”Matematiikka on minulle intohimo”
2. Krista Tuominen ”Matematiikka on mörkö, joka kummittelee mieleni syövereissä.”
3. Kannustuspalkinnot: Julius Virolainen, Petja Salminen, Erika Jokinen, Veera Kallio, Suvituulia Gröönroos
Lukionpalkinnot
1. Karri Heikkinen ”Sisältyykö toiveammattiini matematiikkaa?”
2. Mickey Åman ” Why Do I Consider Mathematics Worth Studying?”
3. Kannustuspalkinnot: Silvia Ylikulju, Julianne Saareks, Netta Eskola, Lassi Perämäki, Raymond Gashi
Pirjo Silius-Miettinen