Jatkuva oppiminen – nykyajan työelämän arkipäivää (yhteenveto)
MAL teki jäsenkuntaansa koskevan kyselyn siitä, miten jatkuva oppiminen on toteutunut jäsenten työurilla. Kyselyn tulokset on julkaistu toisaalla tässä lehdessä. Halusimme vertailun vuoksi selvittää, minkälaisia jatkuvaan oppimiseen liittyviä kannanottoja ja näkemyksiä on eri järjestöillä. Järjestöiltä saadut vastaukset on jäljempänä esitetty lähes sellaisenaan.
Lääkäriliitto on ollut hyvin aktiivinen lääkärikunnan täydennyskoulutukseen liittyen. Jatkuvan oppimisen sijaan Lääkäriliitto puhuu lääkäreiden jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä.
Lääkärin ammatissa täydennyskoulutus on keskeisen tärkeää lääketieteellisen tiedon nopean uusiutumisen ja lisääntymisen vuoksi ja näin ollen lääkäreillä on velvollisuus kehittää ammattitaitoaan ja osallistua tarpeelliseen täydennyskoulutukseen.
Suurin osa lääkäreistä erikoistuu, ja nämä koulutusohjelmat ovat puolestaan yliopistojen järjestämää ammatillista jatkokoulutusta. Yliopistot järjestävät myös jo erikoistuneille lääkäreille ns. lisäkoulutusohjelmia. Lääkäriliitolla on lisäksi oma ns. erityispätevyysjärjestelmä. Erityispätevyys on yksi tapa lääkärille osoittaa ammatillista kehittymistä.
Lääkäriliitto on myös linjannut, että täydennyskoulutukseen osallistutaan työnantajan kustannuksella ja että jokaisen lääkärin tulisi osallistua täydennyskoulutukseen vähintään kymmenen päivää vuodessa.
Kun tähän kaikkeen vielä lisätään lääkäreille tulevat ammattilehdet, joista tässä voi mainita Lääkärilehden ja Duodecimin, niin on helppo uskoa, että lääkärikunnan ammatillinen kehittyminen toteutuu.
Koska lääkärikunnassa vallitsee eräänlainen yhtenäiskulttuuri, niin lääkäreiden ammatilliseen kehittymiseen liittyviä käytänteitä on vaikea kopioida muille ammattialoille.
Teknologiateollisuudella on vahva näkemys jatkuvasta oppimisesta. Näkemyksen mukaan merkittävä osa uuden oppimisesta tapahtuu työssä ja työn ohessa. Perätään yrityksiltä aktiivista otetta osaamisen kehittämiseen. Tavoitellaan sitä, että korkeakoulujen koulutustarjonta olisi entistä laajemmin työelämässä olevien ja yritysten saavutettavissa.
Halutaan luoda datapohjainen osaamistarpeiden ennakoinnin järjestelmä, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa toimialojen ja alueiden osaamistarpeiden muutoksista.
Teknologiateollisuuden tavoitteena on myös, että korkeakoulutuksesta tehdään jatkuvan oppimisen alusta myös yrityksille. Tavoitteena on, että ”kehitetään korkeakoulujärjestelmää jatkuvan oppimisen alustaksi. Eri statuksella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vailla olevat – voisivat opiskella joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta.”
”Painotetaan korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta siten, että se kannustaa korkeakouluja avaamaan koulutustarjontaansa mahdollisimman laajasti muillekin kuin omille tutkinto-opiskelijoille, sekä järjestämään opetusta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.”
Akavan mukaan on tärkeää, että korkeasti koulutetuille on osaamisen kehittämisen ja uraohjauksen palveluita sekä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.
Akavan mielestä osaaminen on korkeakoulutetulle tärkein työkalu. Työelämän tarpeiden vuoksi erikoistuminen ja lisä- ja täydennyskoulutuksen hankkiminen on välttämätöntä. Korkeasti koulutettujen halua osaamisensa kehittämiseen ja ylläpitoon tulee tukea.
Osaamisseteli on kolmikantainen rahoituksen malli tukemaan osaamisen kehittämistä. Kolmikantainen rahoitus: valtio 60%, työnantaja 20% ja yksilö 20%, 1000 euroa kolmen vuoden välein. Jokainen työikäinen on oikeutettu osaamisseteliin.
Laajennetaan määräaikaisena kokeiluna työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta 1500 euroon saakka.
Akavan jäsenjärjestöt tietenkin seisovat Akavan linjausten takana. Sen päälle niillä on/voi olla omiakin näkemyksiä siitä, miten oman jäsenkunnan jatkuvaa oppimista edistetään.
Työehtosopimuksiin voitaisiin neuvotella jatkuvaan oppimiseen liittyviä tavoitteita, esimerkiksi Lääkäriliiton tavoite 10 koulutuspäivää vuodessa kullekin työntekijälle.
Jäsenjärjestöt voisivat myös yksin tai yhdessä muiden kanssa olla aktiivisia jäsenkunnan työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Akava
On tärkeää, että korkeasti koulutetuille on osaamisen kehittämisen ja uraohjauksen palveluita sekä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.
Tarvitsemme uusia tapoja, joilla työikäiset voivat täydentää ja päivittää osaamistaan vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Ihmiset on saatava innostumaan oman osaamisensa kehittämisestä.
Yksilöillä tulee olla näkymä ja palvelut oman osaamisen päivittämiseen. Luodaan kanavia, joiden avulla ihmiset löytävät koulutustarjonnan ja tunnistavat osaamistarpeensa.
Työpaikoille on annettava välineet työelämän ja osaamistarpeiden muutokseen vastaamiseen. Digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnettävä niin koulutuksen tarjoamisessa kuin saavutettavuuden lisäämisessä.
Korkeakoulutettujen urapolku ja koulutustarpeet eivät lopu yhteen tutkintoon.
Osaamisen päivittämisen ja laajentamisen tarve työuran aikana on korkeakoulutetuilla korostunutta. Osaaminen on korkeakoulutetulle tärkein työkalu. Työelämän tarpeiden vuoksi erikoistuminen ja lisä- ja täydennyskoulutuksen hankkiminen on välttämätöntä.
Korkeasti koulutettujen halua osaamisensa kehittämiseen ja ylläpitoon tulee tukea. Koulutuksen tarjontaa ja ohjauspalveluita on kehitettävä. Haetaan keinoja mahdollistaa osaamisen kehittäminen nykyistä useammalle.
Tarvitaan lisää:
- Lyhyitä kokonaisuuksia osaamistason nostamiseen ja päivittämiseen
- Työelämän kannalta relevantteja, monitieteisiä kokonaisuuksia
Uraohjausta aikuisille:
työttömille ja työelämässä oleville
Panostetaan saavutettaviin digitaalisiin palveluihin
Yhä useampi etsii uutta uraa ja osaamista verkosta.
Tarvitaan käyttäjälähtöinen, yhden ”digitaalisen luukun” palvelu, joka kokoaa ohjausta ja tarjontaa. Tuodaan yhteen kansalaisten ja työpaikkojen jatkuvaa oppimista tukevien digipalveluiden hallinnointi ja kehittäminen.
Opintojen aikainen toimeentulo kaipaa ratkaisuja.
Jos opintojen aikana tulot putoavat rajusti, se estää monia osallistumasta. Turvaamalla toimeentulo opintojen aikana voidaan purkaa esteitä, jotka nyt estävät erityisesti pienituloisia ja työttömiä osallistumasta koulutukseen.
Akava ehdottaa: luodaan uusia, kannustavia rakenteita.
Urakatsaus on työelämätaitojen tarkastusjakso, jossa tarjotaan tukea osaamisen kehittämiseen.
- Työuraa ja osaamista tarkastellaan ammattilaisten ja vertaisryhmän tuella. Laaditaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa huomioidaan työkyky, työhyvinvointi ja valmius muutoksiin työelämässä. Osaamisseteli on kolmikantainen rahoituksen malli tukemaan osaamisen kehittämistä.
- Kolmikantainen rahoitus: valtio 60%, työnantaja 20% ja yksilö 20%, 1000 euroa kolmen vuoden välein. Jokainen työikäinen on oikeutettu osaamisseteliin. Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus.
- Laajennetaan määräaikaisena kokeiluna työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta 1500 euroon saakka. Muutokset tehdään tuloverolakiin. Laajemmalla verovapaudella vähennetään työnantajien hallinnollista taakkaa ja edistetään työntekijöiden kouluttautumista.
Lähde: Elina Sojonen, elina.sojonen@akava.fi

Lääkäriliitto
Lääkäriliitto on ollut hyvin aktiivinen lääkärikunnan täydennyskoulutukseen liittyen. Muut järjestöt puhuvat jatkuvasta oppimisesta, mutta Lääkäriliitto puhuu lääkäreiden jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä.
Lääkäriliitolla on vuodelta 2014 peräisin oleva suositus Lääkärien ammatillisen kehittymisen ja täydennyskoulutuksen suuntaviivat. Suosituksessa todetaan, että lääkärin ammatissa täydennyskoulutus on keskeisen tärkeää lääketieteellisen tiedon nopean uusiutumisen ja lisääntymisen vuoksi ja että lääkäreillä on velvollisuus kehittää ammattitaitoaan ja osallistua tarpeelliseen täydennyskoulutukseen.
Myös esitetään näkemys, että työnantajan tulee luoda mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen järjestäjätahoiksi esitetään lääkärijärjestöjä ja -yhdistyksiä, terveydenhuoltojärjestelmää ja yliopistoja.
Suosituksessa myös esitetään, että lääkärin tulee kirjata ja arvioida oma täydennyskoulutuksensa ja ammatillinen kehittymisensä. Suositellaan myös, että tähän tarkoitukseen käytetään Taitoni.fi-työkalua.
Lääkärijärjestöillä on myös vuodelta 2007 peräisin oleva Suositus täydennyskoulutuksesta, joka on aikaisemman Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston julkaiseman suosituksen päivitys.
Suosituksen mukaan lääkärien ammatillinen kehittäminen käsittää kaikki ne toimet, joiden avulla lääkäri ylläpitää ja kehittää tietojaan, taitojaan ja erilaisia ammatillisen osaamisen alueita.
Suosituksessa myös esitetään näkemys, että täydennyskoulutukseen osallistutaan työnantajan kustannuksella ja että jokaisen lääkärin tulisi osallistua täydennyskoulutukseen vähintään kymmenen päivää vuodessa.
Edellä olevia suosituksia ollaan parhaillaan päivittämässä, ja työ valmistunee kesään 2022 mennessä.
Perustutkinnon jälkeen suurin osa (n. 80–85%) lääkäreistä erikoistuu, ja nämä 50 erikoisalan koulutusohjelmat ovat puolestaan yliopistojen järjestämää ammatillista jatkokoulutusta.
Yliopistot järjestävät myös jo erikoistuneille lääkäreille ns. lisäkoulutusohjelmia.
Lääkäriliitolla on puolestaan oma ns. erityispätevyysjärjestelmä. Erityispätevyys on yksi tapa lääkärille osoittaa ammatillista kehittymistä.
Lähde: Sami Heistaro, sami.heistaro@lääkäriliitto.fi

Teknologiateollisuus
Paraikaa on meneillään jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus.
Suomen menestys riippuu entistä vahvemmin kyvystämme oppia uutta ja uudistua. Merkittävä osa uuden oppimisesta tapahtuu työssä ja työn ohessa.
Yritysten aktiivinen ote osaamisen kehittämiseen on perusta, jolle jatkuvan oppimisen uudistuksessa kannattaa rakentaa. Yritysvetoisella osaamisen kehittämisellä on mahdollista vastata digivihreän uudistumisen tarpeisiin ketterästi, joustavasti ja ennakoiden.
Vahvistetaan yritysten aktiivista roolia osaamisen kehittämisessä.
Rakennetaan jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmää kokeilujen, kuten ehdotettujen yritysvetoisten osaamisen kehittämisen verkostojen pohjalta. Hyödynnetään jo olemassa olevia yritysten muodostamia alueellisia ja toimialakohtaisia verkostoja.
Tavoitetaan osaamisen kehittämisessä vähemmän aktiiviset yritykset kokeilulla, jossa yritysverkostoja tuetaan alueensa tai toimialansa yrityksiin jalkautuvan osaamiskoutsin palkkaamisessa. Osaamiskoutsi kutsuisi yritykset mukaan osaamisen kehittämisen verkostoihin, edistäisi yritysten ja koulutuksen järjestäjien välisiä kumppanuuksia ja toimisi linkkinä yksilöihin kohdistuvalle hakevalle toiminnalle.
Kehitetään osaamistarpeiden datapohjaista ennakointia ja osaamisdataa hyödyntäviä digitaalisia palveluita. Luodaan datapohjainen osaamistarpeiden ennakoinnin järjestelmä, joka tuottaa reaaliaikaisemmin tietoa toimialojen ja alueiden osaamistarpeiden muutoksista.
Varmistetaan, että yksilöiden osaamisdataa voidaan hyödyntää eri rekistereistä omadata-periaatteella niin yksityisten kuin julkisten palveluiden kehittämiseksi.
Vauhditetaan korkeakoulujen digivision toteuttamista, jotta korkeakoulujen tarjonta olisi entistä laajemmin työelämässä olevien ja yritysten saavutettavissa.
Arvioidaan jatkuvan oppimisen vaikuttavuutta myös yritysnäkökulmasta
Parannetaan olemassa olevia kyselyitä, kuten työolobarometria tai PK-yritysbarometria siten, että ne mittaavat nykyistä paremmin jatkuvan oppimisen vaikuttavuutta yksilön osaamisen kehittymisen ja yritysten liiketoiminnan näkökulmista.
Kehitetään uusia mittareita yhteistyössä yritysten kanssa, jotta ne mittaavat oikeita asioita, ovat toteuttamiskelpoisia eivätkä aiheuta yrityksille lisäkuormitusta.
Suunnataan jatkuvan oppimisen tarjontaa tukemaan digivihreää kasvua
Edistetään jatkuvan oppimisen tarjonnalla digivihreän kasvun osa-alueita eli tekoälyn hyödyntämistä, valmistavan teollisuuden robotiikan ja automaation kehittämistä, vähähiilisyystiekarttojen edellyttämää osaamista, kiertotalouden teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämistä sekä akku- ja vetyklustereissa vaadittavaa osaamista.
Teknologiateollisuuden tavoitteena on myös, että korkeakoulutuksesta tehdään jatkuvan oppimisen alusta myös yrityksille. Tavoitteena on, että ”kehitetään korkeakoulujärjestelmää jatkuvan oppimisen alustaksi. Eri statuksella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vailla olevat – voisivat opiskella joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta.”
Lähde: Leena Pöntynen, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi

OAJ
OAJ on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa opettajankoulutusfoorumissa, joka kehittää opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Foorumi on juuri tekemässä uusia strategisia linjauksia. OAJ:n hallitus päätti kesällä 2021 OAJ:n tavoitteet opettajankoulutukselle. Tavoitteista löytyy myös jatkuvan oppimisen linjauksia.
OAJ:n näkemyksen mukaan opettajilla ja johtajilla/rehtoreilla pitäisi olla henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Ensimmäinen kehittymissuunnitelma pitäisi tehdä jo perusopintojen lopussa, ja päivittää sitä vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. Kehittymissuunnitelmaan kirjataan osaamistarpeet alueellisten, oppilaitoskohtaisten (tarkoittaa yksiköitä varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen) ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti.
Vaikka työehtosopimuksissa määritellään veso-päivät, OAJ:llä on tavoite, että opettajien jatkuva oppiminen kirjattaisiin lakiin vahvemmin. Se tarkoittaisi, että opettajalla ja johtajalla on oikeus ja velvollisuus koko uran aikaiseen oppimiseen (täydennyskoulutukseen) työaikana.
Tärkeää olisi myös kehittää kelpoisuuksien vahvistamista ja lisäämistä siten, että opettajalla olisi todellinen mahdollisuus hankkia useampia kelpoisuuksia ja siirtyä halutessaan opettamaan eri koulutusasteilta toisille uransa aikana. Väestörakenteen ja työelämän muutoksen vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota aikuiskoulutuksen merkitykseen. Työelämä ja työpaikat muuttuvat, ja tulevaisuudessa oppimista tapahtuu enenevässä määrin myös työpaikoilla.
Lähde: Päivi Lyhykäinen, Paivi.Lyhykainen@oaj.fi

TEK
Työehtosopimuksissa on vaihtelevasti löyhiä kirjauksia osaamiseen ja koulutukseen liittyen. Alla esimerkki suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksesta. Nämä kirjaukset eivät ole muuten ns. tes-vaikutteisia (vaikka tessissä ovatkin), eli ne ovat viime kädessä suositusluontoisia:
”Henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva kouluttautuminen ovat tärkeitä tekijöitä yrityksen menestykselle. Liitot pyrkivät edistämään yritysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta.”
”Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksessä työskentelevien ylempien toimihenkilöiden koulutustarpeista, yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja kehityssuunnitelmasta. Tuloksellinen yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteiset edut toteuttava koulutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, koulutustarpeen hyväksymiseen ja siihen sitoutumiseen. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää ylemmän toimihenkilön ammattitaitoa ja osaamista siten, että se vastaa yrityksen ja ylemmän toimihenkilön kehitystarpeita. Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä.”
”Työnantaja varaa tarvittaessa ylemmälle toimihenkilölle mahdollisuuden vuosittain osallistua ammatilliseen koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisessä kehityskeskustelussa.
Pöytäkirjamerkintä: Lain yhteistoiminnasta yrityksissä 16 §:n mukaisesti yrityksissä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ylempien toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.” •
Lähde: Teemu Hankamäki, Teemu.Hankamaki@tek.fi
Martti Annanmäki
Kuva Gerd Altmann Pixabay