Opetusministeri kävi seminaarin vieraana ja käsitteli puheessaan mm. seuraavia asioita:
Suomalaisesta koulutuksesta käydään ehkä aikaisempaa enemmän keskustelua. Vaikka keskustelu on hyvin ongelmakeskeistä, niin suomalainen koulutus kuitenkin kuuluu vielä maailman parhaimpiin ja sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa hyville sijoille.
Pisa-tulokset kuitenkin osoittavat osaamistason laskua, erityisesti lukemisessa, laskemisessa ja luonnontieteissä. Osaamistason lasku on ollut muihin tutkimuksessa mukana olleisiin maihin verrattuna kaikkein suurinta.
Osaamistaso on heikentynyt kaikilla osaamistasoilla. Heikosti suoriutuvien oppilaiden osuus on kasvanut. Lukutaidossa ja matematiikassa heikosti suoriutuvien osuus on kaksinkertaistunut ja luonnontieteissä heikosti menestyvien osuus on jopa kolminkertaistunut.
Kansalliset selvitykset osittavat, että heikosti suoriutuvien osalta ongelmia ovat heikko lukutaito, huono keskittymiskyky ja pitkäjänteisyyden puute. Selvitykset osoittavat, että heikosti menestyvien oppilaiden olisi tullut saada tukea jo aikaisessa vaiheessa. Erojen kurominen umpeen myöhemmin on erittäin vaikeaa.
Helpoin tapa nostaa kansallisen osaamisen tasoa on auttaa heikosti menestyviä oppilaita kehittymään lähemmäs keskitasoa.
Nykyisen hallituksen ajalta ei ole olemassa uutta tutkimustietoa, mutta kyse kaikkiaan on viimeisten 15–20 vuoden ajalla tapahtuneesta kehityksestä.
On aivan selvää, että opettajat yksinään eivät onnistu kääntämään kehityksen suuntaa, ellei huolehdita resurssien riittävyydestä kaikilla tasoilla. Tarvitaan sekä pysyvää että määräaikaista rahoitusta.
Nykyinen hallitus on palauttanut opetuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla. Tämä on tapahtunut sekä pysyvällä- että määräaikaisella rahoituksella.
Oppimisen tuki tulisi uudistaa kokonaan ja se edellyttää lisää resursseja ja lainsäädännön muuttamista.
Suurissa kaupungeissa koulujen väliset erot ovat isoja, vaikka isossa kuvassa suurimmat erot ovat oppilaiden välillä. Väestörakenteen muutos tulee vaikuttamaan koko suomalaiseen perusopetukseen. Tässä yhteydessä tulee tarkastella koko kouluverkkoa, koulumatkoja ja koulujen kokoa. Tämä tule vaatimaan yhteistyötä sekä kuntien välillä, että kuntien ja valtion välillä.
Yhteiskunnassa yleisten asenteiden tulee säilyä koulutusmyönteisinä. Suomi on perinteisesti ollut koulutusmyönteinen maa. Opettajien ammattia on arvostettu. Yleisissä asenteissa koulutukseen on tapahtunut muutos. Tätä asiaa ei voida korvata lakimuutoksella vaan se vaatii yhdessä tehtävää työtä koulutuksen arvostuksen ja aseman parantamiseksi. •
Ständipaikkoja olivat varanneet seuraavat toimijat:
MAOL toiseen oppimisalusta
Joustavaan matematiikkaan hanke
Chat GPT
Majava kilpailu yläkoululaisille
Vertex-yrityksen oppimispohja yläkouluun
Terra Cognita, Luma-kirjallisuus
Juniversity ja LUMA-Suomi lainaamo
TikTokkaavan Matikanopen päässälaskuhaaste
MAL-liitto
Energiateollisuus
Kaiken kaikkiaan tilaisuus on loistava. Monet osallistujat ja toimijat olivat sitä mieltä, että vastaavanlaisia tilaisuuksia pitäisi olla enemmän. •
Martti Annanmäki