Matematiikan kouluopetukseen liittyvän seminaarisarjan esityksistä on koottu kirja Härkää sarvista – Matematiikan osaaminen nousuun. Osa kirjan artikkeleista on julkaistu jo aikaisemmin MAL-lehdessä, mutta kirjaan on lisätty joukko uusiakin tekstejä.
Kirjassa artikkelit on jaettu neljän otsikon alle:
Osa I: Oppimisen ja opettamisen haasteita
Osa II: Seminaarisarja
Osa III: Matematiikan oppimisalustat
Osa IV: Ehdotuksia ja suosituksia.
KESÄN BEST SELLER
MAL on julkaissut kirjan Härkää sarvista – Matematiikan osaaminen nousuun.
Kirja on saatavilla sähköisessä muodossa sivulla mal-liitto.fi/julkaisut. Se on kaikkien ladattavissa.Kirjasta voi myös hankkia paperisen version. Kirjaa painaa painotalo Copy-set Oy.
Kirjaa on saatavissa Book on Demand-tyyppisesti hintaan 44 EUR, jossa mukana myös ALV.
Hinta sisältää kirjan ja sen toimittamisen lähimmälle noutopisteelle. Kirja maksetaan lähetyksen mukana tulevalla laskulla. Tilaus lähetetään Copy-set Oy:lle (copy-set@copy-set.fi). Tilauksesta tulee ilmetä tilaajan nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
Toimitusaika noin 2–3 työpäivää.
Laskun maksuehto: 14 pv netto.
Kirjaa voi tilata myös isommissa erissä. Tällöin 50 kpl maksaa 875 EUR + alv 10% ja 100 kpl maksaa 1 450 EUR + alv 10%. Hinnat sisältävät toimituksen yhteen osoitteeseen. Jos haluaa lähettää kirjaa yksittäisiin osoitteisiin, niin tällöin toimitus maksaa 15 EUR per osoite.
Kirjaa voi tilata myös jonkin muun halutun määrän ja siten, että ne jaellaan toimitetun osoitteiston mukaan. Tällöin tulee pyytää erillinen tarjous painotalolta.
Seminaarisarjan tavoitteena oli tunnistaa sellaisia matematiikan opettamiseen liittyviä asioita, jotka tulisi tehdä toisin tai joihin ainakin tulisi kiinnittää huomiota opettamisen kehittämisessä.
Seminaarisarjassa esitelmöineet tai eri paneelikeskusteluihin osallistuneet henkilöt ovat kaikki alan asiantuntijoita mm. koulumaailmasta, yliopistoista tai työantajajärjestöistä.
Ehdotuksia ja suosituksia
Tässä osassa ehdotetaan mm. järjestettäväksi matematiikka- ja tiedekerhoja alaikäisille, toivotaan lisää aikuisia peruskouluun, ja toivotaan luokkiin työrauhaa mm. jättämällä puhelimet pois oppitunneilta.
Oppilaille tulisi myös näyttää, mihin opittuja matematiikan taitoja käytetään käytännön työssä. Tulisi myös kiinnittää huomiota siihen, mihin kaikkeen koulun oppitunteja käytetään. Koulun yhteistoiminnallisia tilaisuuksia on jo melkoisesti liikaa.
Toivotaan myös järjestettäväksi yhteinen valtakunnallinen päättökoe, joka kannustaisi oppilaita opiskelemaan ahkerammin ja määrätietoisemmin yläkoulussa.
Esitetään näkemys, että matematiikkataitojen edistäminen tulisi aloittaa jo neuvolassa ja yleensäkin lasten matematiikan taitojen vahvistaminen tulisi saada osaksi lasten arkea.
Tulisi tarkemmin pohtia sitä, miten saataisiin viisivuotiaat innostumaan laskemisesta. Vertailukohtana on piano- ja viulutunnit ja erilaiset urheiluharrastukset, joihin vanhemmat kuljettavat lapsia jo aikaisessa vaiheessa.
Yläkoulun ylimmille luokille tulisi järjestää valtakunnalliset matematiikkakilpailut, joiden suunnittelijana voisi toimia MAOL. Kilpailuja voisi järjestää kunnittain tai alueittain, ja kilpailujen voittajat pääsisivät yhteiseen tapahtumaan esim. Päivölän opistolle. Tällainen toiminta vaatisi jo tuntuvasti rahoitusta, jota kuitenkin voisi kerätä paikallisilta yrityksiltä ja liike-elämältä. Tavoitteena voisi olla, että järjestämisessä mukana olevat opettajat saisivat työstään palkkion, eikä niitä tarvitsisi järjestää talkootyönä.
Oppimisen ja opettamisen haasteita
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kertoi videohaastattelussa, että hallitusohjelmaneuvotteluita varten oli kaksi kärkeä: osaamisen taso ylös ja koulutustaso ylös. Tavoitteena on kiinnittää huomiota perusasioihin alkaen varhaiskasvatuksesta ja jatkuen sitten läpi koko perusopetuksen. Tuetaan laskemista, lukemista, kirjoittamista ja yleensäkin koko oppimista. Matematiikasta, luonnontieteistä ja tekniikasta on laadittu koko koulutusketjun läpäisevä kansallinen strategia.
Euroopan koulutussäätiön johtaja Pilvi Torsti avasi videopuheessaan globaalia, eurooppalaista ja Suomessa käytävää keskustelua koulutuksesta ja työn tulevaisuudesta. Hän nosti esille kolme teemaa: Covid-pandemian, joka toi esille monia kehityspiirteitä ja myös muutti koulutuksen maailmaa, koulutuksen nousemisen aiempaa korkeamman tason globaaliksi keskustelunaiheeksi ja siirtolaisuuden, jossa ilmaston muuttumisesta seuraava ihmisten liikkuminen tuo lähitulevaisuudessa valtavia paineita eri maiden koulutusjärjestelmille.
EU:n sisällä merkittäviä asioita ovat väestön rakenne ja ikääntyminen. Kaikki maat ovat siinä tilanteessa, että enää ei löydy tarvittavaa työvoimaa. Toinen merkittävä asia on nk. kaksoissiirtymä, eli samanaikainen vihreä siirtymä ja digitaalinen siirtymä. Kolmantena merkittävänä asiana on se, että monissa maissa on todettu, että erityisesti naisia ja nuoria hyödyttää, jos työmarkkinoille pääsyn edellytyksenä on osaaminen, eivätkä pelkästään muodolliset tutkinnot.
Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen kertoo kansallisesta LUMA-strategiasta. Se valmistaa oppilaat kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Vahva matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on edellytys tutkimukselle ja innovaatioille. Tätä seikkaa strategia tukee.
LUMA-keskus Suomen hallinnosta Maija Aksela et al. kertoo LUMA-keskus Suomi-verkoston toimenpiteistä. LUMA mottona on ”Yhdessä olemme enemmän”.
Matematiikan ja fysiikan lehtori Piia Haapsaaren kirjoituksen otsikkona on Näkökulmia kentältä – miten paikataan valuvikoja? Kirjoituksessa esitetyt keskeiset seikat siirtyivät suoraan tämän kirjan suosituksiin.
Kirsi-Maria Vakkilainen kertoo LUKEMA-verkostosta, joka on lukion matematiikan ja luonnontieteen kehittämisverkosto. Verkosto on tuottanut Lukemaverkosto.fi-sivustolle erilaista opettamiseen liittyvää materiaalia.
MALin hallituksen puheenjohtaja Esko Juuson artikkelin otsikkona on ”Opetuksen kehittäminen on avainasemassa kestävässä kehityksessä”. Erityisesti hän korostaa meneillään olevaa toimintaympäristön voimakasta muutosta.
Seminaarisarja
Ensimmäisen, lokakuussa 2022 Oulussa järjestetyn seminaarin tavoitteena oli vahvistaa lasten matematiikkataitoja ja tukea opettajia matematiikan opetustyössä. Seminaari sisälsi paneelikeskustelun, ständejä ja vapaamuotoista keskustelua kahvittelun lomassa. Seminaari keräsi noin 150 kuulijaa ja se striimattiin nettiin.
Tampereella maaliskuussa 2023 järjestetty seminaari oli lähes koko päivän tapahtuma. Sen sisältö painottui yläkoulun matematiikan, fysiikan, kemian, tietotekniikan ja yritysyhteistyön näkökulmaan. Aamupäivä tarjosi nuorille mahdollisuuden tutustua koulutusta tukevien yhteisöjen toimintaan ja teknologian mahdollisuuksiin. Iltapäivän tilaisuus oli suunnattu opettajille ja se striimattiin, joten siihen saattoi osallistua myös etänä. Tilaisuudessa oli eri toimijoiden lyhyitä puheenvuoroja. Myös silloinen opetusministeri Li Andersson esiintyi ja puheessaan käsitteli koululaisten osaamista. Illan paneelikeskustelussa aiheena oli matematiikan osaaminen.
Raumalla kesäkuussa 2023 järjestetyn seminaari otsikkona oli ”Takaisin Pisan huipulle”. Tilaisuus alkoi jo edellä esitetyillä puheenvuoroilla (Anita Lehikoinen, Pilvi Torsti). Tilaisuudessa oli lisäksi kaksi paneelikeskustelua ja yksittäisiä puheenvuoroja.
Porissa kesäkuussa 2023 järjestetty Suomi-areenan tilaisuus otsikolla ”Kaipaako matikka tiktokkia vai karttakeppiä?” summasi yhteen aikaisempien seminaarien aiheita. Esillä olivat mm. matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun edistäminen, ja se, miksi matematiikan ja luonnontieteiden kiinnostavuuden on annettu romahtaa.
Matematiikan oppimisalustat
Sähköisiä oppimateriaaleja on kehitetty Suomessa jo toistakymmentä vuotta. Niiden käyttö lähti merkittävään kasvuun lukion siirryttyä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Studeassa (silloisessa Tablettikoulussa) alkoi sähköisten oppimateriaalien kehittäminen, koska siellä nähtiin, että digitalisuuden avulla voidaan entistä monipuolisemmin tukea sekä opettajan työtä, että opiskelijan oppimista.
Matemaattisten aineiden opettamiseen on kehitetty useita oppimisalustoja. Niiden tarkoituksena on tukea opettajien työtä ja tarjota välineitä oppimisen seurantaan. Yksi niistä on MAOL2, joka on MAOLin kehittämä opettajilta opettajille suunnattu palvelu. Alusta tarjoaa mm. kattavat kertausmateriaalit matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan ja soveltuu niin lukioiden, yläkoulujen kuin ammattikoulujenkin opetukseen.
Ville (Visual Learning Environment) on Turun yliopistossa kehitetty oppimisympäristö, joka sisältää eri oppiaineisiin tarkoitettuja harjoitteita sekä näiden tehtävien suorittamisesta kertyvän tiedon oppimisanalytiikkaa.
eMathStudiossa on tarjolla kattavasti valmista materiaalia yläkoulun matematiikasta lukioon saakka. Ohjelman osaamiskartoituksella voidaan mitata opiskelijan matematiikan osaamista sisältöalueittain. Materiaali on kurssikohtaisesti opettajan muokattavissa.
TOMA – Toinen mahdollisuus numerotaitoisuuden oppimiselle, tarjoaa tukiopetusmateriaalia koulumatematiikan perusasioiden opettamiseen ja kertaamiseen, sellaisessa muodossa, että sitä on helppoa ja nopeaa käyttää arjessa. •
Martti Annanmäki