TEKin pilkunviilaajat – rakkaudesta suomen kieleen ja tekniikkaan
TEKin pilkunviilaajat saivat oman kerhonsa keväällä 2023. Perustajajäsenet olivat useassa aiemmassa yhteydessä todenneet, että TEKin pilkunviilaajat tarvitsisivat oman kerhonsa, ja huhtikuussa 2023 Johanna Ahopelto kutsui perustamiskokouksen koolle.
Pilkun perustamiskokous järjestettiin TEKin silloisen Jäsen- ja järjestövaliokunnan kokouksen jälkeen Helsingissä 13.4.2023. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin Johanna Ahopelto, varapuheenjohtajaksi Ilkka Raatikainen, sihteeriksi Lars Miikki ja rahastonhoitajaksi Martti Annanmäki.
Perustamiskokouksessa päätettiin, että Pilkku-kerhon tarkoituksena on kiinnittää huomiota suomen kielen puhtauteen, erityispiirteisiin sekä kielen käyttöön erityisesti tekniikan alalla sekä toimia jäsentensä yhdyssiteenä, seurata ja edistää alansa ja yleensä tekniikan kehitystä Tekniikan Akateemiset ry:n sääntöjen 2§ hengessä.
Mainittujen sääntöjen mukaisesti TEKin tarkoituksena on toimia diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja muiden jäsentensä yhdyssiteenä ja tukea näiden yhteisiä pyrkimyksiä, valvoa jäsentensä yleisiä etuja, edistää teknillisiä tieteitä, tekniikkaa ja teollisuuden kehittämisen yleisiä edellytyksiä, edustaa alan asiantuntemusta sekä toimia maan talouselämän yleisten edellytysten kehittämiseksi ihmisen ja hänen elinympäristönsä parhaaksi. Tähän myös Pilkku pyrkii osaltaan.
Ensimmäisenä jäsentilaisuutenaan Pilkku järjesti syyskuussa 2023 Pilkusta asiaa 1 -keskustelutilaisuuden. Kaikille avoimessa hybriditilaisuudessa suomen kielen merkityksestä ja asemasta tieteen ja tutkimuksen kielenä TEKin Tohtori-kokoustilassa Pasilassa ja Teamsin välityksellä muualle Suomeen alusti kustantaja, tietokirjailija ja kääntäjä Kimmo Pietiläinen. Hänen perustamansa Terra Cognita -kustantamo on julkaissut erityisesti ulkomaista luonnontieteellistä, teknistä ja matemaattista kirjallisuutta suomeksi käännettynä. Pietiläinen on suomentanut yli 150 tietokirjaa.
Illan aikana keskustelimme suomen kielen merkityksestä ja asemasta tieteen ja tutkimuksen kielenä ja kuulimme tietokirjallisuuden suomentamisesta ja pohdimme suomenkielisen tietokirjallisuuden merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuus avasi Pilkusta asiaa -luentotilaisuuksien sarjan, jonka ydinteemana on rakkaus suomen kieleen ja tekniikkaan.
Marraskuisen Pilkusta 2 -tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron pitäjäksi ja keskustelunavaajaksemme lupautui dosentti, kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi, joka on toiminut mm. Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen professorina. Saarikivi on myös kolumnisti ja ahkera yhteiskunnallinen keskustelija. Keväällä 2023 hän laati opetus- ja kulttuuriministeriön asettamana selvityshenkilönä selvityksen kansalliskielten asemasta yliopistoissa.
Tilaisuudessa Saarikivi kertoi selvitystyönsä tuloksista, suomen kielen asemasta tieteen ja tutkimuksen kielenä sekä sen merkityksestä luovuudessa. Lopuksi pohdimme yhdessä suomenkielisen tekniikan alan sanaston ja kirjallisuuden merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Parituntinen tilaisuus vierähti ohi niin nopeasti, että yleisö pyysi tilaisuudelle jatkoa lähitulevaisuudessa.
Maaliskuussa 2024 Pilkusta asiaa 3 sai otsikokseen ”Suomen kieli käytettynä, pitääkö olla huolissaan?” ja alustajanamme toimi kielitieteilijä, tietokirjailija Vesa Heikkinen. Illan keskustelun teemoina olivat suomen kielen uhkakuvat – onko uhkana englanti, onko se lukemisen väheneminen ja sanavaraston supistuminen, onko se kielen ns. höttöistyminen (epätäsmällisyys, abstraktisuus, monitulkintaisuus, väärinymmärtämiset), onko se some, joka suosii nopeaa kuvallista informaatiota, ovatko ne lukuisat erikoiskielet (mm. tekniikan, talouden, juridiikan, harrastusten ym. kielet), jotka valtaavat alaa yhteiseltä yleiskieleltä? Lähes 30 etä- ja läsnäosallistujaa pohti asiaa parin tunnin ajan innokkaasti keskustellen.
Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen kertoi toukokuussa järjestetyssä Pilkusta asiaa 4 -hybriditilaisuudessa suomenkielisen Vuoden Tiedekynä -palkinnon syntyhistoriasta ja tavoitteista. Koneen Säätiö myöntää Vuoden Tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteellisestä julkaisusta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti ja palkinnon tarkoitus on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta.
Palkinnon perusteluista löytyikin useita yhtymäkohtia Pilkun esiin nostamiin tärkeisiin näkökohtiin. Illan aikana nostimme myös esiin mm. huolen siitä, miten erityisesti tekniikan alalla olemme vapaaehtoisesti luopumassa suomenkielisestä korkeimmasta koulutuksesta, opetuksesta ja myös osaamisesta, ja yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Yleisö piti olennaisena sitä, että myös suomenkielistä tutkimusta arvostetaan ja tuodaan esiin laadultaan tasavertaisena englanninkielisten tutkimusten rinnalla.
Syksyllä jatkamme jälleen Pilkusta asiaa -tilaisuuksiemme järjestämistä. Toivotamme kaikki suomen kielestä ja tekniikasta kiinnostuneet mukaan tilaisuuksiimme ja myös Pilkun jäseniksi! MALin jäsenkuntaa onkin jo liittynyt mukaan ilahduttavissa määrin. Otamme myös mielellämme vastaan ehdotuksia kiinnostavista alustajista seuraaviin Pilkusta asiaa -tilaisuuksiimme! •
Johanna Ahopelto
Pilkun puheenjohtaja
pilkku.tek.fi