Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2025
      • Lehti 1-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset
Pilsnerin tarina

Pilsnerin tarina 

Posted on 30.10.202013.2.2025

Sana pilsneri juontuu Tšekissä kehitetystä pils-oluttyylistä, ja Suomessa tällä perinteisesti tarkoitetaan mietoa, matala-alkoholista olutta. Suomen pilsneri ei kuitenkaan muistuta lainkaan alkuperäistä esikuvaansa.

Tšekkiläisen Plzenin olutkaupungin maine perustuu vuonna 1842 kehitettyyn uuteen oluttyyliin, ns. pohja­hiivaolueeseen, jota ryhdyttiin myös lager-olueksi kutsumaan. Uusi tekniikka tuotti raikkaan ja helposti juotavan oluen, josta tuli laajalti myös oluen synonyymi.

Itse lager-sana tarkoittaa kellaria, millä viitataan lager-oluen vaatimaan pidempään kypsytykseen kuin mitä perinteisissä pintahiiva- eli ale-oluissa oli tapana. Oluet kypsytettiin panimoiden viileissä kellareissa.

Tšekin pilsner-olut humaloidaan runsaammin kuin saksalaiset pohjahiivaoluet. Böömiläiset panimot suosivat kukkaista ja katkeroista Saaz-humalalajiketta, mikä antaa oluelle sen tunnusomaisen aromin. Pilsner Urquell on tämän tyylin tunnetuimpia edustajia.

Suomessa astui voimaan 1.6.1919 asetus alkoholi­pitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta, jota kansa kutsui kieltolaiksi. Laki oli voimassa vuoteen 1932 saakka, jolloin eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta uuden väkijuomalain. Valtio avasi alkoholin vähittäismyyntiä varten myymäläverkoston eri kaupungeissa 5. huhtikuuta 1932 kello 10.00.

Uusi laki rajasi oluiden mainostaminen alle 2,8 %:n juomiin. Koska miedossa oluessa maku muuttuu vetiseksi, eikä se anna humalahakuiselle juojalle riittävästi etanolin tehovaikutusta, oli panimoiden markkinointi hankalaa.

Panimoyhtiö Sinebrychoff päätti ratkaista ongelman. Koska Tšekin vahvasti humaloidut, tuhdin makuiset Plzenin oluet olivat erinomaisessa maineessa, päätettiin mainonnassa etanolin puute korvata korostamalla tuotteen maukkautta. Panimo kehitti voimakkaasti humaloidun Plzenin tyylisen miedon oluen. Syntyi suomalainen ”pilsneri”.

Myöhemmin myös muut panimot toivat markkinoille omat versionsa miedosta oluesta. Kansa kutsui näitä oluita pilsnereiksi. Oluen humalointia vähennettiin ja miedoista oluista kehittyi nykyinen varsin mauton tyyli, mutta sana pilsneri säilyi.

Pentti Nikula
FK (fysiikka, matematiikka)
alkoholijuomien opettaja, Tampere

Uusimmat

  • Matematiikka ja luonnontieteet tuovat joustavuutta energiankäyttöön
  • Aivojen hoitoa
  • Missä määrin tekoälyä voi ymmärtää?
  • Kvanttitietokoneiden ja tavallisten tietokoneiden yhteispeli
  • Flogistonin viimeiset liekit

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2025 | WordPress Theme by Superbthemes.com