Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

Pohjoismaista kvanttiteknologia-

Posted on 5.12.20255.12.2025

yhteistyötä  terästettiin Tukholmassa

Kuva: pixabay

Pohjoismaat terästävät yhteistyötään kvantti­teknologian kehittämisessä. Kvantti­standardoinnin pohjoismaisen verkoston Teams-kokous pidettiin 21.10.2025. Kokoukseen osallistuivat Suomesta Meri Valtiala (SFS Suomen Standardit), professori Juha Röning (Oulun yliopisto) ja Lars Gröndahl (MAL-liitto).

Kokouksessa Suomen osallistujat esittelivät Suomen panostusta kvanttiteknologioiden standardointiin ja luotettavien kvanttitietokoneiden ohjelmistojen kehittämiseen, sivuten suomalaisen kvanttiteknologia­yrityksen rahoitusta.

Kullanvärinen metallinen torni.

VTT:n 50 kubitin kvanttitietokone kuvattuna rakentamisvaiheessa. Kuvalähde: VTT

Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on mm. saada kokonaiskuva kvanttiteknologian kehittämisestä Pohjois­maissa ja parantaa yhteistyötä. Yhtenä tavoitteena on saavuttaa riittävä riippumattomuus muista maantieteellisistä ja taloudellisista blokeista. Tulevaisuus näyttää, tehdäänkö kehittämistä Trumpetin tahdissa vaiko kanteleen sävelien ohjaamana, ja tuoko suomalainen Sisu parhaan ratkaisun vai voittaako viheriöillä parhaan Putin saanut ryhmittymä. Ilmiselvää on, että taistelu digitalisaation maailman­valloituksessa on kovaa ja vaatii osa­puolilta hyvää yhteistyötä ja riittävää tukea.

Suomen asemaa tulevaisuudessa tukee se, että kvanttitietokoneita tekevän suomalaisen yrityksen IQMn johto on hyvin perillä myös standardoinnista ja sen vaikutuksista. Lisäksi IQM myi tänä vuonna yhdysvaltalaiselle tutkimuskeskukselle kvantti­tietokoneen.

Nordean mukaan informaatioteknologian alueella Nordean netto-ostetuimmat sektorit ovat kvantti­laskenta ja tekoäly. Esimerkkinä kvanttilaskennan suosiosta on suomalainen QuantrolOx, joka keräsi kahdessa päivässä 6,5 Me pörssin ulkopuolista rahoitusta.

Suurimmat taloudelliset arvot ja vaikuttavuudet saadaan kvanttitietokoneiden laskentatehon soveltamisesta arvoketjun ylempiin liiketoiminta­toteutuksiin, kuten ilmastonmuutoksen hallintaan tai data­massojen hallintaan suurissa valtioiden isännöimissä pilvi­palveluissa – ”kaiken” hallinnassa. •


Lars Gröndahl

Uusimmat

  • Matematiikan ja luonnontieteiden soveltamisella 
  • Ydinkysymysten äärellä
  • Emergenssi osoittaa tietojemme 
  • Gustaf Hällström 250 v
  • Einstein, Weber ja LIGO: gravitaatioaaltojen tarina

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com