Kuvassa Tähtitorninmäen observatiorio.
Tiistaina 20.11.2014 pidettiin tiedeilta aiheena Tähtitorninmäen observatorio. Tilaisuudessa oli ilahduttavasti osallistujia täysi määrä eli noin 40 MALilaista. Opastetun kierroksen aikana tutuksi tulivat Observatoriorakennuksen vaiheikas historia, tähtitieteen perusasioita käsittelevä näyttely ja vanhojen tunnelmallisten havaintotornien miljöö.
Tähtitornin vuori eli tähtitorninmäki
Tähtitornin vuori tai oikeammin tähtitorninmäki (Observatorieberget/Observatoriebacken) on noin 30 metriä korkea kallioinen mäki Helsingin Ullanlinnassa Eteläsataman vieressä. Mäki on suurimmaksi osaksi puistoa, mutta siellä sijaitsee myös muutamia julkisia rakennuksia. Mäen korkeimmalla kohdalla, Unioninkadun eteläpään kohdalla sijaitsee Helsingin yliopiston vuonna 1834 valmistunut observatorio, jonka tähtitorneista mäki on saanut nimensä. Nykyisin observatoriota käytetään edelleen opetus- ja tutkimustarkoituksiin ja tähtitieteellisiä havaintoja siellä ei enää voida tehdä, koska kaupungin valot peittävät tähtitaivaan himmeät kohteet kokonaan pois näkyvistä.
Aikoinaan tähtitorni näkyi pitkän ja suoran Unioninkadun päätepisteenä selvästi Kallion kirkolle saakka, mutta nykyisin Kopernikuksentien molemmin puolin kasvavat puut miltei peittävät sen näkyvistä. Puistoalueen länsipuolella Kasarmikadun varrella sijaitsee Kirurginen sairaala. Puiston pohjoisreunassa Unioninkadun alkupäässä sijaitsee Helsingin Saksalainen kirkko. Puiston Eteläsataman puoleisella reunalla, korkean jyrkänteen yläpuolella olevalla tasanteella sijaitsee Robert Stigellin veistos Haaksirikkoiset vuodelta 1897.
Kaisa-talon Tähtitornin vuori kuuluu Helsinginniemelle luonteenomaisiin korkeisiin kalliokukkuloihin. Sen vanhin tunnettu nimi oli Kasaberget (”Vartiovuori” tai ”Roihuvuori”). Vuorta käytettiin keskiajalla vartiotulivuorena, jolta on tulimerkein varoitettu lähiseudun asukkaita mereltä uhkaavista vaaroista. Vastaavia vartiotulivuoria oli Suomenlahden rannikolla pitkä ketju, ja myös nykyisen Helsingin lähiympäristössä niitä oli useita, kuten Kasavuori (Kasaberget) Espoon Soukassa, Roihuvuori (Kasberget) itä-Helsingissä ja Kasakallio (Kasaberget) Vantaan Länsisalmessa. Helsinginniemen Kasavuoren vartiotulet kunnostettiin viimeisen kerran Hattujen sodan alla vuonna 1740.
Ulriikaporinvuoren huipulle valmistui yliopiston tähtitorni vuonna 1833. Useiden vuosikymmenien ajan, 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan saakka, tornin huipusta annettiin ”hattumerkki” joka päivä klo 12, jotta kaupunkilaiset voisivat sen avulla tarkistaa kellonsa. Alkujaan samanaikaisesti ammuttiin myös Katajanokan kärjen varuskunnassa laukaus, mutta näin ei enää 1900-luvun puolella tehty. Tähtitornin rakentamisen jälkeen kallio sai vähitellen uuden nimen Tähtitorninmäki tai Tähtitornin vuori. Jälkimmäinen näistä nimistä vahvistettiin viralliseksi vuonna 1928. Mäki oli etupäässä karua ja louhikkoista kalliota, kunnes se 1890-luvulla kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin johdolla istutettiin vehmaaksi puistoksi. 1920-luvulla puistoa uudistettiin Olssonin pojan Paul Olssonin suunnitelmien mukaan. 1900-luvun alussa Tähtitorninmäkeä ehdotettiin myös Eduskuntatalon sijaintipaikaksi.
Observatorio
Helsingin yliopiston Observatorio oli vuosina 1834–2009 toiminut Helsingin yliopistoon kuulunut tieteellinen laitos. Observatorion rakennuksessa on vuodesta 2012 toiminut ”Helsingin observatorio” -niminen näyttely- ja yleisökeskus, joka on osa Helsingin yliopistomuseota.
Observatorio valmistui vuonna 1834 Tähtitorninmäelle Helsinkiin. Turussa oli ollut vuodesta 1819 observatorio, mutta Turun palon jälkeen 1827 keisari Nikolai I päätti siirtää yliopiston Helsinkiin. Niin sinne myös rakennettiin uusi observatorio. Observatoriota suunnittelivat Carl Ludvig Engel ja Friedrich Wilhelm August Argelander, joka oli yliopiston tähtitieteen professori vuodesta 1828. Se oli maailmassa ensimmäinen nykyaikainen observatorio, jossa kääntyvät tähtitornit olivat elimellisenä osana observatoriota.
Observatorion meridiaanisaliin sijoitettiin meridiaani- ja ohikulkukoneet, joilla tehtiin pohjois-eteläsuuntaisia tähtien paikkahavaintoja. Keskimmäiseen kääntyvään torniin sijoitettiin 1834 saapunut niin sanottu Argelanderin refraktori, jossa on 18 cm:n objektiivi. Läntisessä tornissa oli Joseph von Fraunhoferin valmistama heliometri. myös syntymiä, kuolemia ja vihkimisiä. Nykyään sukututkimusta käsitellään laajemminkin: yksilö osana yhteisöään; yhteisölliset ajatustavat (mentaliteetit); kokonaisvaltaisuus.
Observatorio oli ollut esimiehen asuntona perustamisestaan lähtien. Vuonna 1969 professori Gustaf Järnefelt oli muuttanut sieltä pois. Uudeksi professoriksi oli nimitetty Paul Kustaanheimo. Hän aikoi muuttaa observatorioon asumaan. Estääkseen tämän Astrofysiikan laboratorion väki tilasi muuttoauton 3.12.1969 ja muutti observatorioon ilman yliopiston lupaa. Toimenpidettä tuki muun muassa joukko valtiotieteiden opiskelijoita. Yliopisto suhtautui valtaajiin hyvin ymmärtäväisesti. Jo seuraavana päivänä yliopisto alkoi muuttaa entistä esimiehen asuntoa työtiloiksi. Tapahtumaa on totuttu nimittämään Observatorion valtaukseksi.
Vuonna 2010 voimaan tuleen uuden yliopistolain myötä Helsingin yliopiston konsistori lakkautti tähtitieteen laitoksen. Tähtitieteen opetus päätettiin liittää osaksi fysiikan laitosta 1.1.2010 ja henkilökunta siirrettiin fysiikan laitoksen alaisuuteen ilman omaa osastoa. Observatorio remontoitiin vuosina 2011–2012. Lokakuussa 2012 Observatoriolla avattiin Yliopistomuseoon kuuluva, avaruudesta sekä tähtitieteen historiasta ja tulevaisuudesta kertova yleisökeskus, joka on suunnattu erityisesti koululaisille. Yleisökeskukseen kuuluu näyttelyiden lisäksi planetaario ja kahvila sekä vuokrattava luentosali, jossa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Yliopiston almanakkatoimiston toimitilat pysyvät Observatoriolla. Myös Tähtitieteellinen yhdistys Ursa sai rakennuksesta tiloja.
Tekstin lähteenä on käytetty verkkopalveluista(mm.wikipedia) löytyviä tietoja.
Teksti: Pirjo Silius-Miettinen