Kuva 3: JVV:n jäsenet Jaakko Ojala ja Martti Annanmäki (Lähde: TEKin kuva-arkisto)
JJV:n tehtäviä ovat mm. jäsenyyskriteerit, jäsenedut, jäsenhankinta, paikallinen ja alueellinen jäsentoiminta sekä yhteistyömuodot alueseurojen ja kerhojen kanssa. Valiokunnan puheenjohtajana toimii DI Timo Nyman.
JJV 2015 – 2017 kirjoitti ”testamentissaan”, että TEK on tulevaisuuden globaali tekijä, jossa osataan ennakoida maailman muutos ja sen johdosta esiin nousevat tarpeet jäsenten asioiden hoitamiselle ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. TEK on kaikkien tekkiläisten yhteisö/liitto, mukaan lukien FM-, FL- ja FT-tutkinnon suorittaneet, tutkijakoulutetut ja muut jäsenkelpoiset ryhmät.
Tavoitteena on saada ideoitua niin hyvät jäsenedut, että kaikki valmistuneet haluavat jäädä TEKin jäseniksi. Tavoitteena on myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saada tekniikan alat halutuimmiksi työuravaihtoehdoiksi.
Nykyinen valiokunta on ottanut yhdeksi tavoitteekseen hahmottaa, millainen on tulevaisuuden työelämä, millaisia asenteita tulevaisuuden työntekijöillä on ja miten TEKin tulisi muuttaa toimintaansa ja toimintatapojaan, jotta se edelleen olisi vetovoimainen yhteisö/ammattijärjestö. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi JJV järjesti toukokuussa Villa Hummerheimissa seminaarin, jonka yhtenä aiheena oli TEK 2030 ja artikkelissa kuvataan myös seminaarissa esiin tulleita asioita.
Nuorten asenteet
Nuorten ajatusmaailmaa kuvaavia asioita on kerätty useiden eri lehtien artikkeleista:
- Uusi polvi ei hyväksy kontrolliin ja käskyihin perustuvaa johtamismallia. Nuoret haluavat itse päättää työajoista ja -tavoista.
- Työelämään tulijat eivät entiseen tapaan identifioidu tiettyyn ammattiin ja alan ammattiliittoon.
- Työttömyysturva hankitaan aiempaa useammin sitoutumattomasta kassasta. Ammatillisten verkostojen merkitys korostuu, ja ne muodostuvat usein tietyn asian, eivät vain ammatin tai työpaikan ympärille.
- Hypyt työelämästä koulun penkille ja hankkeesta toiseen tullevat olemaan arkipäivää.
- Yrityksestä pitää voida olla ylpeä. Ei hyväksytä sitä, että tavoitellaan voittoa hinnalla millä hyvänsä.
- Halutaan tuntea, että oma työ parantaa maailmaa.
- Yritysten vastuullisuus tullee olemaan merkittävä nuoria rekrytoitaessa. Mahdolliset uudet työntekijät haastattelevat yritystä sen vastuullisuudesta. Jos asiat eivät ole kunnossa, työntekijä menee muualle.
- Jos yrityksen johtaminen ei edusta käsitystä kestävyydestä, saattavat jo työssä olevat nuoret äänestää jaloillaan.
- Nykyisenkaltainen työmarkkinatoiminta ei resonoi nuorten arvojen kanssa, erityisesti mielikuva työmarkkinatoiminnasta eroaa arvoista. Nuoret myös haluavat rahoilleen vastinetta, eivätkä halua automaattisesti maksaa järjestöjen jäsenmaksuja, elleivät näe saavansa siitä jotain hyötyä.
Tulevaisuuden työelämä
Osa on kerätty useiden eri lehtien artikkeleista, osa esitettiin seminaarin yhteydessä:
- Globaalien yritysten toiminta on jo nyt hajautettua ja ne toimivat monessa eri maassa usealla aikavyöhykkeellä. Monesti työt menevät sinne, missä se on halvinta.
- Työt tehdään verkossa, joten työntekijä voi tehdä työtä missä vaan – työpaikalla, kotona, mökillä tai vaikkapa TEK Cornereissa.
- Pitkään työn tekemistä on siirretty Kiinaan ja Intiaan ja nyt myös muualle Aasiaan. Kaikki työ ei ole kuitenkaan menossa Aasian maihin, vaan esim. tekoälyyn liittyvät sovellukset menevät maihin, joissa on runsaasti korkeatasoista tekoälyyn liittyvää osaamista. Vaativia tehtäviä ja nopeita toimitusaikoja vaativia töitä myös palaa takaisin.
- Nuoria työntekijöitä eivät innosta kellokorttiympäristöt ja pitkät työsuhteet. Monia tulevaisuuden työntekijöitä odottaa (ja ehkä omasta halustakin) ura projektitöissä tai freelancerina.
- Tulevaisuuden työelämä tullee olemaan yksilöllistä ja uran aikana työntekijä saattaa myös omasta halustaan olla palkansaaja, työtön, yrittäjä ja ainakin alan vaihtaja.
- Nuorille tietotyöläisille yksin tai tuttavien kesken käyntiin polkaistut hankkeet saattavat olla yksi työntekotapa.
- Työntekijöiden tulee osata kaupata taitojaan työhön hakeutuessaan. Myös oikeat kontaktit auttavat työhaussa.
- Tulevaisuudessa työ koostuu useista sirpaleista ja useista eri poluista. Nykyisen kaltainen työnkuva muuttuu merkittävästi. Tulevaisuuden työurat ovat yhä useammin keikka-, apuraha- ja vapaaehtoistöiden yhdistelemistä.
TEK 2030
Kun TEK hahmottaa tulevaa toimintaansa, sen tulisi ottaa huomioon seuraavanlaisia asioita:
Tällä hetkellä koko työmarkkinakenttä on murroksessa. Ei ole aivan selvää, mikä on ay-liikkeen rooli tulevaisuudessa. Työtä tehdään edelleen suurelta osin tyypillisissä työsuhteissa, mutta myös yrittäjämäisesti pätkistä ja silpusta kooten. Hypyt työelämästä yrittäjäksi ja välillä koulutettavaksi tulevat olemaan arkipäivää.
TEKin tulee kirkastaa TEKin brändiä houkuttelevuuden lisäämiseksi ja tehdä asioita, jotka kiinnostavat tulevaisuuden työntekijöitä. Perinnettä tulisi pitää enemmän esillä, mutta samalla tulisi löytää yhteisiä suuria asioita, joita kaikki haluaisivat ajaa.
TEKin tulee myös kansainvälistyä, koska jo nyt osa tekniikan alan opiskelijoista on englanninkielisiä. Englannista tulisi tehdä kolmas käyttökieli.
TEKin tulee miettiä, mitä tarjotaan sellaisille jäsenille, jotka maksavat jäsenmaksunsa, mutta eivät vaadi eivätkä tarvitse mitään palveluita. Toisaalta TEK on eräänlainen vakuutusyhtiö, jota tarvitaan sitten kun ”sauna palaa”. Jäsenellä on mennyt hyvin työelämässä, jos hän ei ole ikinä tarvinnut TEKin palveluita.
Opettajien kaikilla tasoilla tulisi olla teknologiamyönteisiä. Tämä voisi olla yksi suuri TEKin haaste.
JJV:n seminaarissa tuli esille, että TEKillä voisi olla erilaisia jäsenyyksiä ja sen mukaisesti erilaisia jäsenmaksutasoja. Jäsenen tulisi itse voida valita, mistä hän haluaa maksaa. Pienellä perusjäsenmaksulla jäsen kuuluu ”hienoon porukkaan”, johonka hän koulutuksensa ja kiinnostuksiensa mukaan haluaa samaistua. Tällä tasolla merkittäviä asioita ovat erilaiset verkostoitumismahdollisuudet, tieteelliset ja muut seminaarit. Toisaalta vaarana on, ettei vakuutustyyppisestä toiminnasta haluta maksaa, ennen kuin sauna jo palaa. Ammattiyhdistystoiminnan kattavuuden tuomaa ”väestösuojaa” (riittävä jäsenmäärä auttaa ja suojaa myös ei jäseniä) ei ymmärretä eikä tuoda riittävästi esille.
Jos jäsen haluaa lehdet, hän maksaa siitä erikseen. Jos jäsen haluaa kuulua työttömyyskassaan, hän maksaa myös siitä erikseen jne. Käsitykseni on, että tällä hetkellä valmistumisen jälkeen monet nuoret eivät halua maksaa suurta jäsenmaksua ja jättäytyvät pois TEK-yhteisöstä.
Nyt TEKin tulisi vaikuttaa siihen, että maassamme tulisi käyttöön kansalaispalkka tai perustulo. Tämän seurauksena siirtymiset palkansaajasta yrittäjäksi tai koulutukseen tulevat sujumaan helposti, kun perusturva on kohdallaan.
Koulutus voisi myös tulevaisuudessa olla jäsenkuntaa yhdistävä tekijä. TEKin tulisi olla se paikka, josta jäsen saisi tietoa sekä pienemmistä muutaman päivän kursseista että esim. täydennys- ja jatkokoulutuksesta. Jos jäsen tarvitsee mitä tahansa kouluttautumiseen liittyvää tietoa, TEKin tulisi olla keskeinen tietolähde.
Epätyypilliset työsuhteen käyvät yhä tyypillisemmiksi, joten uuden työn pariksi tarvitaan uusi sosiaaliturva.
Siirtyminen yrittäjästä työntekijäksi ja päinvastoin, samoin kuin opiskelijaksi siirtyminen tulee tehdä niin helpoksi kuin mahdollista – lähes puhelinsoiton tai muun viestin varassa tapahtuvaksi. 7
Asiantuntija- ja tiimiyrittäjyys ovat selvästi nousevia trendejä työelämässä. Tällaiset yritykset odottavat erilaisia palveluita ja edunvalvonnallisia painotuksia kuin perinteiset yksinyrittäjät tai pk-yritykset.
Varmistetaan, että perinteisen akavalaisen yrittäjyyden rinnalla otetaan huomioon itsensätyöllistäjät. Kasvava sektori jatkossa on myös sote-yrittäjyys.
Kirjoittaja FM Martti Annanmäki on JVV:n jäsen
***
TEK Uravaliokunta
Työelämässä on tänä päivänä edessä useampi ura, vastuu omasta osaamisesta ja uusien taitojen jatkuva oppiminen, sopeutumis- ja uudistumiskyky. Yhden alan osaaminen ei enää riitä. Tilkkutäkkiurat ja monimuotoiset ”työsuhteet” edellyttävät yksilöltä uudenlaisia kykyjä, globaalit työ- ja kilpailukieltosopimukset heikentävät mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työehtoihin, työttömyysturvan heikkenee Suomessa koko ajan, kun rahojen sijoittamisen ideologiat elävät politiikan kiemuroita. Saako matemaattis-luonnontieteellinen akateeminen vielä olla asiantuntija omalla alallaan?
TEKin Uravaliokunnassa sekä vahvistetaan ymmärrystä jäsenten työurista ja muutoksessa olevan työelämän mahdollisuuksista että haetaan vaikuttavuutta TEK-jäsenten muuttuviin työuriin liittyviin raameihin ja rakenteisiin. Valiokunnan tehtävänä on auttaa TEKiä sekä tarjoamaan jäsenilleen työuraa tukevia palveluja läpi työuran ja tukemaan jäseniä, jotta nämä menestyvät työurallaan ja työelämän murrostilanteissa. Valiokunnan ensimmäinen kolmevuotiskausi alkoi 2015. Nyt menossa toinen kolmevuotiskausi, joka kestää vuoden 2020 loppuun.
Uravaliokunnan puheenjohtajana toimii tällä hetkellä DI Martin Aalto HKScan Oy:stä. Edellisen kauden puheenjohtaja oli DI Kristiina Hartikainen, Elisa Services. KM Sari Taukojärvi olen ollut molemmilla Uravaliokunnan toimikausilla TEKin Urapalvelut-yksikön johtaja.
Sari Taukojärvi kuulee mielellään valiokunnan jäseniltä ja ajatuksia siitä miltä työura ja työelämä näyttävät heidän työpaikoillaan. ”On mukavaa vaihtaa ajatuksia ja joskus debatoidakin asioista. Toivon heiltä paljon sparrausta ja kommentteja”, kertoo TEKin urapalveluiden yksikönjohtaja Sari Taukojärvi. ”On antoisaa työskennellä valiokuntalaisten kanssa. Heidän kanssaan saa arvokasta tietoa, kokemuksia ja näkemyksiä siitä miten jäsenkunnalla menee ja miten heidän uraansa voisi paremmin tukea.”
Tällä hetkellä työllisyyskehitys on ollut hyvä jo monta kvartaalia (kuvassa 3 on Arttu Pirin tekemä viimeisin työllisyyskatsaus). Kuitenkin meidän jäsenten työllistymiseen vaikuttavat Suomen ja maailman talouden liikkeet. TEKin Uravaliokunnan kautta on mahdollista saada erilaisia työelämään vaikuttavia näkökulmia näkyville TEK-yhteisössä ja sitä kautta laajemminkin. Toivon että kaikki MAL-järjestön jäsenet hyödyntävä Uravaliokunnan mahdollisuuksia edustajiensa kautta.
Kirjoittaja FT Pirjo Silius-Miettinen on MALin puheenjohtaja ja sekä Uravaliokunnan että JVV:n jäsen