Perinteinen palkansaajarooli saa rinnalleen myös muita ansaintamuotoja kuten sivu- ja päätoimiset yrittäjät, toimiminen vuoroin palkansaajana ja vuoroin yrittäjänä, pääoma tulonsaajat sekä hallituksissa työskentelevät. Tekniikan Akateemisten, TEKin, yrittäjyysvaliokunta panostaa omalta osaltaan uudenlaisten ansaintamuotojen edistämiseen ja kehittämiseen liittyvien asioiden toteutukseen esimerkiksi vaikuttamalla yrittäjä/palkansaaja-aseman välisen raja-aidan madaltamiseen. Tavoitteena on saada palkansaajan ja yrittäjän statuksen määrittely yksiselitteisemmäksi ja siirtyminen roolista toiseen hel pommaksi menettämättä etujaan ja sosiaaliturvaa. Tärkeää on myös saada samat kriteeristöt eri tahoille. Nykytilanteessa yrittäjämäärittelyssä ja siten henkilön kohtelussa on viranomaisten kesken eroja, jotka saattavat pahimmassa tapauksessa jopa vaarantaa henkilön oikeusturvan.
Rahoitus ja verotus
Valiokunta on tehnyt jo pitkään työtä aloittavien yritysten rahoituksen saatavuuden ja pääomamarkkinoiden kehittämiseksi. Merkittävin saavutus on Aloitusrahasto Veran perustaminen, jossa TEKillä ja sen yrittäjyysvaliokunnalla Ga sen edeltäjällä yrittäjyystyöryhmällä) oli keskeinen rooli. Voidaan syystä sanoa, että ilman yrittäjyystyöryhmän ja -valiokunnan aloitteellisuutta ja aktiivisuutta hanketta ei olisi toteutettu.
Valiokunta jatkaa edelleen pääomasijoitustoiminnan kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden edistämistä. Yrittäjyysvaliokunnan mielestä yksityishenkilöille tulee luoda mahdollisuus ja kannusteet sijoittaa riskirahaa esimerkiksi rahastojen kautta niin, että sijoittamiseen on verokannustin. Tavoitteena on, että kuka tahansa, myös muut kuin bisnesenkelit, voisi tehdä haluamansa suuruisen, pienenkin, sijoituksen ja saada siitä verovähennyksen.
Yksi hyvinvoinnin edellytys on, että on kasvua. Kasvua tuetaan muun muassa vaikuttamalla asiantuntijayrittäjyyden verotuksen muuttamiseen. Verotus on saatava kannustavaksi ja verotuksen on tuettava yritysten kasvumahdollisuuksia ja -halukkuutta. Verotuksessa tulisikin siirtyä kassavirtapohjaiseen verotukseen. Toisin sanoen arvonlisäveron tilitys tulee saada tehdä vasta, kun loppuasiakas on maksanut laskunsa. Verotusasioissa TEKin yrittäjyysvaliokunta on lisäksi esittänyt yritysveron kehittämistä niin, että tulosta verotetaan vasta sitten, kun rahaa tuloutetaan yrityksestä ulos (niin kutsuttu Viron malli). Veroprosentin suuruudella ei ole merkitystä, tärkeämpää on puuttua verotuksen logiikkaan.
Yhteistyö
TEKja sen yrittäjyysvaliokunta oli alusta alkaen mukana myös nyt jo kahdeksalla paikkakunnalla toimivan Protomon synnyttämisessä. Protomo on saanut hyvän vastaanoton ja sen toiminnan laajentamiselle on selvästi kysyntää.
Valiokunta tekee läheistä yhteistyötä Suomen ekonomiliitto Sefen yrittäjäneuvottelukunnan kanssa paitsi vaikuttamistyössä myös järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Esimerkkinä tästä mainittakoon syksystä 2010 alkaen vuosittain järjestetty ja suuren suo sion saavuttanut Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtuma. Tämän vuoden tapahtuma pidetään 1.11.2012 Fennian tiloissa Pasilassa. TEKja Sefe ovat myös yhdessä Oulun teknillisen seuran ja BusinessOulun kanssa Oulussa 11.-12.9.2012 pidettävien ensimmäisten valtakunnallisten Teknologiayrittäjyyspäivien järjestäjiä.
Ulkoisten sidosryhmien lisäksi yrittäjyysvaliokunta tekee yhteistyötä myös muiden TEKin valiokuntien kanssa ja se on pitänyt yhteiset kokoukset niin koulutus- kuin teknologiavaliokuntien kanssa. Yhdessä koulutusvaliokunnan kanssa teetettiin myös tutkimus, jossa selvitettiin yrittäjyyskoulutuksen laajuutta ja vaikuttavuutta teknillisissä yliopistoissa.
Teknologiayrittäjyyden teesit
Yhteiskunnallinen muutos on menossa ja siihen on myös vastattava. Palkkatyösuhteet vähenevät perinteisen palkansaajaroolin saadessa rinnalleen muita ansaintamuotoja kuten sivu- ja päätoimiset yrittäjät, toimiminen vuoroin palkansaajanaja vuoroin yrittäjänä, pääomatulonsaajat sekä hallituksissa työskentelevät.
On panostettava seuraavien uudenlaisten ansaintamuotojen edistämiseen ja kehittämiseen liittyvien asioiden toteutukseen:
- Pääomasijoitustoiminnan kehittäminen niin, että esimerkiksi yksityishenkilöiden tekemät pääomasijoitukset tulisivat verovapaiksi.
- Alkuvaiheen yritysten rahoituksen parantaminen (rahoituksen lisääminen ja saatavuuden helpottaminen).
- Yritysverotuksen muuttaminen kasvua tukevaksi. Verotuksessa tulisi siirtyä kassavirtapohjaiseen verotukseen. Lisäksi yritysveroa tulisi kehittää niin, että tulosta verotetaan vasta sitten, kun rahaa tuloutetaan yrityksestä ulos (niin kutsuttu Viron malli).
- Yrittäjä-palkansaaja -aseman välisen raja-aidan madaltaminen. Palkansaajan ja yrittäjän statuksen määrittely pitää saada yksiselitteisemmäksi ja siirtyminen niiden välillä helpommaksi menettämättä etujaan ja sosiaaliturvaa.
- Yrittäjämääritelmän keventäminen. Tärkeää on myös saada samat kriteeristöt eri tahoille. Nykytilanteessa yrittäjä-määrittelyssä on eroja eri viranomaisten käyttäessä toisistaan poikkeavia tulkintoja ja määritelmiä (esimerkiksi verotus, sosiaaliturva), jotka saattavat pahimmassa tapauksessa jopa vaarantaa henkilön oikeusturvan. Liian tiukka yrittäjäksi tulkitseminen vaikeuttaa sivutoimiseksi yrittäjäksi lähtemistä.
- Yrittäjyysvalmiuksien parantaminen. Koulutuksen tulisi tarjota eväät muuttuvaan yhteiskuntaan ja valmentaa myös yrittäjyyteen yhtenä ansaintamuotona. Yrittäjyys pitäisi olla osa yliopistojen ja korkeakoulujen toimintasuunnitelmia ja strategioita. Yksittäisten yrittäjyyskurssien sijaan yrittäjyys pitää sisällyttää kaikkeen opetukseen poikkileikkaavasti.
Martti Kivioja
TEK