Tämän hetken Euroopan fuusiotutkimussuunnitelmien mukaan fuusioenergiaan liittyvää DEMO-reaktoria (Demonstration Fusion Power Plant) voitaisiin alkaa rakentaa vuoden 2050 jälkeen. DEMOn tavoitteena on tuottaa nettoenergiaa valtakunnan verkkoon.
Tästä varmaan kuluu jonkin aikaa, ennen kuin käytössä on kaupallisesti toimivia fuusioenergialaitoksia. Semmoisia voi kuvitella valmistuvan joskus 2070–2100 paikkeilla. Aikahorisontti siis on melko pitkä.
Fuusioenergiasta on haaveiltu 1950-luvulta alkaen. Aluksi luultiin, että se on heti nurkan takana. Sitten todettiin, että fuusioenergian kehittäminen kestää noin 50 vuotta. Pitkään naureskeltiinkin, että fuusiovoimalat häämöttävät aina 50 vuoden päässä tulevaisuudessa.
Nyt ollaan kuitenkin lähestymässä maalia.
Ilmastonmuutoksen torjujana fuusioenergia olisi ollut tarpeen jo nyt. Voi olla, että ilmastonmuutoksen suhteen on jo ylitetty kriittinen raja, jonka jälkeen ei paluuta enää ole. Voisi sanoa suoraan, että fuusioenergia ei ehdi EU:n nykyisten ilmastotavoitteiden ja Fit-for-Fifty (2050) toimien avuksi.
Tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi fissioon perustuvalla ydinvoimalla voi olla merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Saattaahan Suomeenkin nousta vielä uusi ydinvoimalaitos, ja Ruotsissakin haaveillaan uudesta ydinvoimalasta.
Energiateollisuus ry:n asiantuntijoiden mukaan fuusioenergiasta ei Suomessa ole paljon puhuttu. Säännöllisesti kuitenkin jotkut ympäristöjärjestöiksi itseään kutsuvat tahot nostavat fuusiotutkimuksen rahoituksen alasajon esille, kun EU:n budjetteja tai rahoituskehyksiä pohditaan. Muuten ITER-projektista näkyy aika vähän uutisointia.
Energiateollisuus ry:n asiantuntijoiden mukaan fuusioenergian kehittymistä seurataan mielenkiinnolla. Jonkin verran asia on jo ollut esillä ja fuusioenergian voisikin nostaa esimerkiksi 2040-luvun investointimahdollisuuksien joukkoon. Mitään valmista kantaa ei Energiateollisuudella kuitenkaan vielä ole.
Fuusioenergiaa pidetään erittäin kiinnostavana mahdollisuutena. Toistaiseksi on kuitenkin pitkä matka siihen, että fuusiolla tuotettu energia olisi yhtä edullista kuin nykyiset hiilineutraaliin järjestelmään sopivat tuotantomuodot. Tekniikkakin pitää sisällään huomattavasti epävarmuutta.
Kunhan tarkemmin selviää, millaisia fuusiovoimaloita on tulossa markkinoille, tulee niistä ensi tehdä kokonaisvaltaiset vaikuttavuusarvioinnit (mm. ympäristövaikutukset, toimitusvarmuus jne.) ja sen jälkeen keskustella siitä, tulisiko niiden kaupallistumista tai käyttöönottoa jouduttaa poliittisin keinoin.
Teknologian kehitys alkaa olemaan siinä vaiheessa, että lähiaikoina voisi olla relevanttia tutkia asiaa myös energiajärjestelmän kannalta. Tuskin kuitenkaan kannattaa nykyisiä uusiutuviin tai ydinvoimaan perustuvia ratkaisuja poistaa ennenaikaisesti käytöstä. Mutta jos fuusioteknologioiden kehitys jatkuu hyvin, varmasti näemme niihin investointeja.
Energiateollisuus tietenkin tehtävänsä mukaisesti pohtii myös paljon sitä, minkälainen energiajärjestelmämme tulee tulevaisuudessa olemaan.
Energia-alalle on tehty yhteistyössä eri osapuolten kesken energia-alan vähähiilisyyden tiekartta. Tiekartta on näkemys muutoksen kokoluokasta, seurauksista ja edellytyksistä, joilla ilmastohaaste ratkaistaan. Suomi on hiilineutraali, kun päästöt ja nielut ovat tasapainossa. Merkittävin hiilinielu Suomelle ovat metsät.
Asiaan liittyy kolme komponenttia: energian tuotanto, energian käyttö (erityisesti liikenne ja teollisuus) ja energiajärjestelmä.
Varmaankin ammatillisesti MALin jäseniä kiinnostaa eniten tuo energiajärjestelmän muutos: Miten hallitaan järjestelmää, jossa tuotetta (sähkö) kulutetaan ja tuotetaan koko ajan sama määrä, kun sekä kulutus että tuotanto muuttuvat koko ajan, osin ennustettavasti, osin satunnaisesti.
Jatkossahan sähkö tuotetaan pitkälti ydin- ja tuulivoimalla, eikä kumpikaan niistä ole säätövoimaa. Samalla sähkön merkitys yhteiskunnassa koko ajan kasvaa. Ilman luotettavaa sähköä ei oikein mikään toimi ja sähkön osuus energiankäytöstä kasvaa huomattavasti.
Myös ns. sektori-integraatiolla, jossa eri energian käyttöalat (sähkö, lämmitys, liikenne) integroituvat nykyistä enemmän ja tämän koko järjestelmän optimoinnilla saadaan niin kustannushyötyjä kuin päästövähennyksiä. Järjestelmien digitalisointi myös tuo sektori-integraatioon uusia mahdollisuuksia.
Energiajärjestelmämme tulevaisuutta on tietenkin pohdittu säännöllisesti. Yhden näkökulman siihen antaa Energiateollisuuden laatima Asiakkaan aika -pohdinta.
Tuon harjoituksen ideana oli tarkastella energiamurrosta asiakkaan näkökulmasta: miten murros hyödyttää asiakasta ja jotta se hyödyttää, mitä energia-alan pitäisi tehdä ja miten energiasäädäntöä/-politiikkaa kehittää.
”Koemme tämän todella tärkeäksi, koska julkisessa keskustelussa ilmastonmuutoksen torjunta ja energiamurros nähdään monesti kustannuksena ja asiakkaille se tarjoillaan kohoavina hintoina (polttonesteet, kaukolämpö, sähkönsiirto jne.) tai hankalina elämäntapamuutoksina (liikkuminen, ravinto, asuminen jne.),” toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija.
Energiateollisuuden mielestä energiamurros on mahdollisuus tuottaa asiakkaille parempia energiapalveluja, jotka tuottavat lisää hyvinvointia samalla kun kestävyyshaasteet ratkotaan. Samalla syntyy myös merkittävää uutta liiketoimintaa, joka luo kasvua talouteen.
Tähän kokonaisuuteen fuusioreaktiolla tuotettu sähkö olisi hyvä lisä, jos vain sillä tuotettavan sähkön hinta saadaan kilpailukykyiseksi. •
Lähteet:
Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry
Kati Takala, Energiateollisuus ry
Energia-alan vähähiilisyyden tiekartta: https://energia.fi/energiapolitiikka/vahahiilisyyden_tiekartta
Energiatehokas tulevaisuus:
https://energia.fi/files/2573/Asiakkaiden_aika_energiateollisuus_powerpoint_%28003%29.pdf
Martti Annanmäki