Vihreään siirtymään tarvitaan muutakin kuin matematiikkaa

– mutta ennen kaikkea matematiikkaa

Esitys MAL–TEK 40v -seminaarissa. J-P Teini työskentelee TEKissä kestävän teknologiayhteiskunnan vaikuttamistyössä.

Vihreä siirtymä

Vihreä siirtymä on laaja käsite, jota jäsennämme TEKissä kahden ilmiön kautta: ilmastonmuutoksen ja luontokadon. Molemmat näistä on kiireesti pysäytettävä. Tekniikan alan osaajat ovat näiden viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa avainasemassa, sillä kaikki lähtee tuote­suunnittelusta, joka on insinöörien leipälaji. 

TEK on viime vuosina syventynyt vihreän siirtymän työvoima- ja osaamistarpeisiin oman jäsenkuntansa, eli teknisluonnontieteellisten alojen yliopisto­koulutettujen osalta. Hyvin karkeasti löydökset voi tiivistää niin, että alan osaamistarpeiden kova ydin ei muutu mihinkään, vaan insinöörikunnan ja muiden tekniikan alan osaajien tulee jatkossakin saada vahva matemaattis-­luonnontieteellinen pohja opinnoistaan. Toinen keskeinen löydös on, että alan osaajia tullaan tarvitsemaan määrällisesti huomattavasti nykyistä enemmän.

Kohti kiertotaloutta

Ensimmäisen selvityksen aiheesta teimme syksyllä 2021, kun selvitimme Ethica Oy:n avustuksella Pohjois­maisessa yhteistyössä STEM-alojen (Science, Technology, Engineering & Mathematics) osaamistarpeiden muutoksia kiertotaloudessa. Raportissa tarkasteltiin vain laadullisia osaamistarpeiden muutoksia, sillä kiertotalouden vaikutukset työvoiman määrällisten tarpeiden muutoksiin ovat todella vaikeita arvioitavia. Sen sijaan laadullisista muutoksista on helppo sanoa paljonkin. Raportin keskeiset tulokset on koottu ns. T-mallin osaajaprofiiliin (kuva 1), jossa horisontaalinen osaaminen eli kaikki alan koulutukset läpäisevä osaaminen sekä vertikaalinen osaaminen eli kiertotalouden osa-alueeseen erikoistuminen on erotettu toisistaan. 

Kaikkiin tekniikan alan tutkintoihin tulisi siis nähdäk­semme saada tietoisuutta planetaarisista rajoista ja kiertotalouden ajattelumalleja, kiertotalouden tuote­suunnittelua, kiertotalouden liiketoimintamalleja, vahvaa systeemiajattelua, digitalisaatio-osaamista sekä kykyä poikkitieteelliseen yhteistyöhön. Näistä erityisesti kiertotalouden tuotesuunnittelu ja systeemi­ajattelun vahvistaminen korostavat entisestään matemaattis-­luonnontieteellisen osaamisen tärkeyttä tutkinnoissa. 

Kohti vähähiilisyyttä

Toisen selvityksen teimme keväällä 2022. Tuolloin julkaisimme kansallisessa insinöörijärjestöjen yhteistyössä tilatun, Gaian toteuttaman selvityksen vähähiilisiirtymän aiheuttamista työvoima- ja osaamistarvemuutoksista tekniikan alan korkeakoulutetuille. Vähähiilisiirtymä on kierto­taloutta suoraviivaisempi muutos, sillä se ei ole kiertotalouden tavoin täysin uusien toimintamallien varassa, vaan vähähiilisiirtymä voidaan toteuttaa suora­viivaisesti korvaamalla saastuttavan teknologian puhtaalla vastineella. Vähähiilisiirtymän yksinkertaisemman luonteen myötä pystyimme arvioimaan myös sen työllisyys­vaikutuksia. Raportissa tarkasteltiin kolmea sektoria (prosessi-, rakennus- ja energiateollisuus) ja niiden alla yhteensä viittä alasektoria (prosessi­teollisuuden osalta akkuteollisuus ja vetytalous; rakennusteollisuuden osalta korjausrakentaminen; sekä energia­teollisuuden osalta sähköverkkojen rakentaminen ja uusituvan energian­tuotannon rakentaminen). 

Raportissa on kaksi keskeistä tulosta: osaamis­tarpeiden muutokset ja työvoimatarpeiden muutokset. Työvoimatarpeiden muutosta arvioitiin vähähiili­siirtymään suunniteltujen investointien pohjalta. Kaikki suunnitellut investoinnit eivät realisoidu, mutta toisaalta kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä oli mukana vain murto-osa nykyisistä suunnitelluista ­vihreän siirtymän investoinneista, joita on Elinkeinoelämän keskus­liiton tietojen mukaan jo 216 miljardin euron edestä. Raportin arvioimat työvoimatarpeen muutokset lienevät siis ennemmin ala- kuin ylä­kanttiin. Tulosten perusteella Suomessa tarvittaisiin vuosittain 3000–4500 tekniikan alan korkeakoulutettua lisää vähähiili­siirtymän tarpeisiin. Osin tarpeeseen voidaan vastata täydennys­kouluttamalla nykyistä työvoimaa ja lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa, mutta näin massiivisesta muutoksesta tuskin selvitään ilman tekniikan alan aloituspaikkojen lisäämistä. 

Osaamistarpeiden muutosten osalta raportissa korostuvat niin ns. kovat kuin pehmeät osaamiset. Vähä­hiilisiirtymässä tarvitaan vahvistusta esimerkiksi matemaattiseen osaamiseen, systeemiajatteluun ja digitalisaatiovalmiuksiin, mutta yhtä lailla tarpeissa korostuvat myös jatkuvan oppimisen, tiimityön ja poikkitieteellisen yhteistyön taidot. 

Matematiikka on yhdistävä tekijä

Mielenkiintoisena yksityiskohtana molemmissa selvi­tyksissä korostuu matematiikan osaamistarpeiden vahvistuminen. Kiertotaloudessa tämä liittyy erityisesti systeemi­kytkentöjen lisääntymiseen eli kompleksisuuden kasvuun, jossa systeemiajattelu ja matemaattiset kyvykkyydet ovat äärimmäisen tärkeitä työkaluja. Vähähiili­siirtymässä puolestaan tarve liittyy teknologia­murrokseen, jossa täytyy omata samanaikaisesti toiminta­kyvykkyydet vanhassa ja uudessa järjestelmässä, jolloin matemaattis-luonnontieteellisen pohjan merkitys korostuu. 

Vihreä siirtymä ei ole tekniikan alan korkeakoulutetuille välttämättä aivan helppo rasti, sillä aiemmat osaamistarpeet ovat yhtä lailla tärkeitä ja päälle tulee vielä pussillinen uusia. En kuitenkaan ole lainkaan huolissani, etteikö ammattikuntamme tästä selviäisi. Edessä on paljon kovaa työtä ja isoja haasteita, mutta emme ole niitä ennenkään kaihtaneet. •

Raportit löydät TEKin sivuilta: https://www.tek.fi/fi/tietoa-tekista/tutkimus/tek-tutkii-kestava-kehitys

Jussi-Pekka Teini