Kukin meistä pitää itseään keskimääräistä viisaampana. Ilmiö on sama kuin autoilussa, jossa kaikki kuljettajat ovat keskimääräistä parempia autoilijoita. Vaan kuinka asia oikein on?
Viisautta ja älykkyyttä voidaan pitää lähes synonyymeinä. Mutta vain lähes. Vanhan sanonnan mukaan älykäs pystyy selviämään pinteestä, johon viisas ei joudu.
Sananlaskujen mukaan ”Viisauden alku on: hanki viisautta”. Raamatussa mainitaan useasti sana viisaus, mutta älykkyyttä ei kertaakaan. Ilmeisesti viisaus ja älykkyys ovat kirjoittajien tai ainakin kääntäjien mukaan olleet synonyymejä.
Kalevalassa tunnistetaan viisaaksi ”viisas Väinämöinen – tietäjä iän-ikuinen.”
Wikipedian mukaan viisas tarkoittaa yleisesti ihmistä, jolla on viisautta — joka osoittaa esimerkiksi oppineisuutta ja laajoja tietoja, tai kykyä ajatella tai harkita asioita selkeästi ja syvällisesti.
Älykkyys taas tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Ihmisillä on havaittu olevan toisiinsa vertailtaessa eritasoisia älyllisiä kykyjä esimerkiksi abstraktin päättelykyvyn, muistin, kielellisen lahjakkuuden, sanavaraston tai avaruudellisen hahmotuskyvyn suhteen.
Viisautta on myös pohdittu Veikko Huovisen kirjoittamassa kirjassa Havukka-ahon ajattelija. Kirjan tapahtumat sijoittuvat sotienjälkeiseen Kainuuseen ja kertovat omalaatuisesta metsätyömiehestä ja korpifilosofista Konsta Pylkkäsestä.
Kirjassa Konsta Pylkkänen pohtii, että on olemassa neljä viisauden lajia. Hän myös epäilee, että maapallolla on liiaksi viisautta.
Konsta Pylkkäsen mukaan viisauden (viisausopin) lajit ovat:
- kaukoviisaus, joka on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus niin eläväksi, että kun se kerran tapahtuu, on reitti selvä. ”Tätä lajia on harvalle suotu”, toteaa Konsta Pylkkänen. On varmaan pohdinnoissaan oikeassa.
- teoreettinen viisaus, joka on kaukoviisauden veljenpoika, mutta jossa näkökulma on hieman kapeampi, kuin kaukoviisaudessa.
- käytännön viisaus, josta esimerkkinä Konsta Pylkkänen esittää ketun, joka juoksee rämeellä ja astuu omiin jälkiinsä, ja näin välttää ketunraudat.
- jälkiviisaus, joka on viisaudenlajeista paras. Konsta Pylkkäsen mukaan tässä viisaudessa ihminen on viisaimmillaan. ”Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin..”
Itseäni miellyttää sanonta ”On helppoa olla maalla viisas, kun merellä on hätä.” Tämä sanonta on lähellä jälkiviisautta.
Eräässä artikkelissa on lueteltu viisauden piirteitä. Näitä ovat:
- älykkyys ja tietämys
- hyvä arvostelukyky, reflektointi ja kriittinen ajattelu
- empatia ja muista välittäminen
- hyvien neuvojen lähteenä oleminen
- kypsyys ja henkilökohtainen kasvu
- itsensä ymmärtäminen ja omien toimintojen säätely
- tietoisuus, ettei aina tiedä kaikkea ja avoimuus uudelle
- ymmärrys asioiden tilannesidonnaisuudesta
- monipuolinen ongelmien ratkaiseminen
- kokemus ja sen hyödyntäminen
- (sosiaalinen) mukautuvuus
- eettisyys.
Listaa katsellessa tulee mielessään helposti ruksattua lähes kaikki listan kohdat. Olenpa minä viisas!
Vaimokin usein puheissaan yhdistää minut ja viisauden. Hänen useimmiten esittämänsä lausahdus on: oliko tuo nyt taas ihan viisasta?
PS. 1: Taannoisessa Optio-lehdessä oli artikkeli ”Miksi fiksut ihmiset tekevät tyhmyyksiä”. Artikkelissa siteerattiin David Robsonia, joka on kirjoittanut kirjan nimeltä Älykkyysloukku. Robsonin mukaan älykkyys on kuin auton moottori. Sen mukaan tarvitaan paljon muutakin, ennen kuin autoa voi kuljettaa paikasta toiseen.
Tiedepiirit pitivät pitkään viisauden mittaamista mahdottomana tehtävänä. Sen vuoksi lähdettiinkin tekemään älykkyystestejä. Älykkyystesteihin liittyy kuitenkin yksi ongelma. Kysymyksiin on yleensä vain yksi oikea vastaus. Todellisessa maailmassa on kuitenkin paljon epävarmuutta. Viisas ihminen osaa yhdistellä eri asioita päätyäkseen hyvään lopputulokseen.
2010-luvulla tiedemiehet ovat oppineet mittaamaan viisautta uudella tavalla. Tämän vuoksi perinteisiin yliopistojen pääsykokeisiin on lisätty luovuuteen ja käytännölliseen älykkyyteen liittyviä osioita.
PS. 2: David Robson on psykologiaan ja neurotieteisiin erikoistunut tiedetoimittaja. Hän on opiskellut matematiikkaa Cambridgen yliopistossa.