Keväällä 2023 järjestetään TEKin valtuustovaalit. Vaaleissa valtuustoon valitaan 70 jäsentä. Kaikki TEKläiset jäsenmaksunsa maksaneet henkilöt voivat asettua ehdolle. Jo syksyllä 2022 etsivät eri vaaliliitot ehdokkaita omille listoilleen. Eräät vaaliliitot ovat puoluesidonnaisia ja jotkut taas puolueista riippumattomia. Jokaiselle valtuustoon halukkaalle löytyy niiden joukosta sopiva ryhmä. Tietenkin voi perustaa oman vaaliliiton, mutta vaalimatematiikka ei suosi pientä ryhmää.
Valtuustoryhmät ovat TEKissä keskeinen vaikuttamisen väline. Jotta pääsisi asemaan, jossa voi vaikuttaa TEKin toimintaan, tulee valtuustovaaleissa olla jonkin ryhmän ehdokkaana. Vaaleissa kunkin vaaliliiton listoilla olleet muodostavat henkilöpoolin, josta kukin valtuustoryhmä valitsee edustajia TEKin eri elimiin. Jos on tullut valituksi valtuuston jäseneksi tai ainakin valtuuston varajäseneksi, paranevat mahdollisuudet tulla valituksi johonkin tehtävään huomattavasti.
TEKin hallituksen jäseneksi pääsevät pääsääntöisesti henkilöt, jotka ovat valtuuston jäseniä tai varajäseniä. Toki tästä on poikkeuksiakin. Valiokuntiin valitaan jäseniä tuosta suuremmasta poolista.
TEK:n valtuustoryhmät ovat tällä hetkellä Kokoomus (17 edustajaa), Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki (16), iTyö (insinöörityö) (13), TEKin Nuoret (11), Vihreät (6), Tfifarna (4), Keskusta (1), SDP (1), Vasemmisto (1) ja Opiskelijaedustajat (7).
Miten sitten tulla valituksi valtuustoon? Paras tilanne on sellaisella, joka on työssä yrityksessä tai virastossa, jossa on runsaasti TEKläisiä henkilökunnassa. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (mm. kansanedustajat, professorit ja teknillisten yliopistojen rehtorit), äänet ovat useimmiten täysin henkilökohtaisia. Äänestäjä äänestää henkilöä, jonka henkilökohtaisesti tuntee. Tämän takia kannattaa olla työpaikan edunvalvonnassa aktiivinen. Toimia joko luottamusmiehenä/yhdyshenkilönä tai paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.
Nykyään myös some-maailman kautta voi olla sellaista tunnettuutta, että saa sen kautta runsaasti ääniä.
Jotta tulisi valituksi vaaleissa, tulee ääniä kerätä tuommoiset 40–50. Kun ottaa huomioon äänestysaktiivisuuden, tulisi työpaikalla olla reilut 100 TEKläistä, jotta olisi mahdollisuudet vaaleissa kerätä tarvittavat äänet. Pienen äänestysaktiivisuuden lisäksi tilannetta huonontaa se, että jotkut haluavat antaa äänensä oman poliittisen puolueen ehdokkaalle.
Kun on tullut valituksi johonkin valtuustoryhmään, kannattaa pyrkiä ryhmän puheenjohtajaksi tai ainakin sihteeriksi.
VAIKUTTAMISEN PAIKAT
Merkittävin vaikuttamisen paikka on tietenkin TEKin hallituksen jäsenyys. Sinne on yleensä hieman tunkua. Myös jonkin valiokunnan jäsenyys on tehtävä, jossa voi esittää näkemyksiään valiokunnan alaan kuuluvista asioista, ja näin vaikuttaa TEKin toiminnan suuntaamiseen.
Kannattaa myös olla aktiivinen omassa valtuustoryhmässä. Valtuustoryhmät tekevät aloitteita, joita käsitellään ja joihin hallitus joutuu ottamaan kantaa.
TEKillä on runsaasti erilaisia kerhoja (esim. MAL), joiden toimintaan voi osallistua ja niissä mahdollisesti vaikuttaa laajemminkin TEKin toimintaan.
MAL:n jäseniä on ollut ehdokkaina eri vaaliliitoissa, ja heitä on tullut valittua TEK:n valtuustoon. MAL:n edustajia on valittu myös eri valiokuntien jäseniksi. Ryhdy ehdokkaaksi seuraaviin vaaleihin ja siten MAL voi tuoda kauttasi oman panoksen TEK:n työhön ja kehittämiseen.
AKTIIVINEN TOIMIMINEN TEKISSÄ
TEK on melko iso järjestö, jolla on noin 70 000 jäsentä. Vaikka vaaleissa pyritään erottautumaan erilaisissa vaaliliitoissa, niin käytännössä jäsenkunta on kyllä melko homogeeninen. Hallitustyöskentelyssä olen havainnut, että usein henkilökohtaiset näkemyserot ovat suuremmat kuin erot eri valtuustoryhmien ajamien asioiden välillä.
Aktiivinen toimiminen TEKissä tutustuttaa suureen joukkoon ihmisiä ja on mahdollista solmia pitkäaikaisia ystävyyssuhteita sellaisten henkilöiden kanssa, joita ei muuten tapaisi. •
Martti Annanmäki