rajallisuutta matematiikassa ja fysiikassa Systeemi- eli järjestelmäajattelu on tieteidenvälistä ajattelua, joka perustuu luonnontieteissä ja tekniikassa tuttuun järjestelmän käsitteeseen. Järjestelmä koostuu sen osista ja niiden välisistä suhteista, esim. fysiikassa sähkömagneettisista tai gravitaatiovoimista. Kun alamme pohtia mekanismin ja organismin välisiä eroja, lähestymme hyvin nopeasti matemaattisten ja fysikaalisten tietojemme rajoja. Ongelma on tullut ajankohtaiseksi tekoälyn kehittymisen vuoksi. Tekoäly…
Category: Artikkeli
Gustaf Hällström 250 v
Helsingin yliopiston Physicum-rakennuksen osoite on Gustaf Hällströminkatu 2. Lokakuussa järjestetty seminaari ”Gustaf Gabriel Hällström 250 vuotta – Autonomian alkuaika, tieteen historia ja virkamiesaateli” osoitti, että kampuksen kadunnimen valintaan oli hyvät syyt. Turun akatemian fysiikan professoriksi 25-vuotiaana nimitetty Hällström (25.11.1775 – 2.6.1844) oli merkittävä niin fyysikkona kuin laaja-alaisena vaikuttajana Suomen tieteen nousussa 1800-luvun alkupuolella. Hällströmin sukutausta…
Pohjoismaista kvanttiteknologia-
yhteistyötä terästettiin Tukholmassa Kuva: pixabay Pohjoismaat terästävät yhteistyötään kvanttiteknologian kehittämisessä. Kvanttistandardoinnin pohjoismaisen verkoston Teams-kokous pidettiin 21.10.2025. Kokoukseen osallistuivat Suomesta Meri Valtiala (SFS Suomen Standardit), professori Juha Röning (Oulun yliopisto) ja Lars Gröndahl (MAL-liitto). Kokouksessa Suomen osallistujat esittelivät Suomen panostusta kvanttiteknologioiden standardointiin ja luotettavien kvanttitietokoneiden ohjelmistojen kehittämiseen, sivuten suomalaisen kvanttiteknologiayrityksen rahoitusta. VTT:n 50 kubitin kvanttitietokone kuvattuna…
Matematiikka ja luonnontieteet osaamisen kehittämisen ytimessä
Matematiikkaa ja luonnontieteitä tarvitaan keskeisesti teknologisten ratkaisujen kehittämisessä erityisesti muutostilanteissa. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan korvaamaan fossiilista energiaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä korostetaan voimakkaasti päästötöntä sähköön perustuvaa vihreää siirtymää, jota esitettään avaimena hyvin moneen asiaan, myös vetytalouden rakentamiseen. Kestävässä kehityksessä tarvitaan monien asioiden yhteensovittamista, joten avointa vaihtoehtojen vertailua ja valintaa – ei kieltoja ja kaavamaisia ohjeita! Kaikissa ratkaisuissa on…
Syksyn messusatoa:
Alihankintamessut 2025 ja Teknologiamessut 2025 Messuhallin takarivissä esillä oli useamman pisteen voimin tänä vuonna trendikäs aihe, vetytalous. Syksyllä 2025 Suomen teollisuuden kentällä nähtiin voimakas kaksikko, kun Alihankinta-messut järjestettiin Tampereella 30.9.–2.10.2025 ja Teknologia 25 kokoontui Helsingin Messukeskuksessa 4.–6.11.2025. Molemmat tapahtumat korostivat vastuullisuutta, teknologisia innovaatioita ja teollisuuden kansainvälisyyttä. Alihankinta on Pohjoismaiden suurin teollisuustapahtuma, ja vuoden 2025 messuilla se keräsi yli 23 000…
MAOLin syntyhistoriasta ja perustamisesta 1935
Kuluvaa vuotta 2025 vietetään Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton MAOL ry:n 90-vuotisjuhlavuotena. Miten ja millaisen prosessin jälkeen liittomme sai 30-luvulla alkunsa? Näin juhlavuoden kunniaksi lienee paikallaan luoda katsaus tähän osaan liiton historiasta. Olavi Junnilan kirjoittaman MAOL:n 60-vuotishistoriakirjan mukaan 1920-luvulla oli matematiikan ja fysiikan opettajilla eri tavoilla järjestäytynyttä kerhotoimintaa silloisissa suurimmissa kaupungeissa kuten Viipurissa, Helsingissä ja Turussa….
MALin gradupalkinto
Miika Manulle Jyväskylään Miika Manu (Kuva: Anssi Kumpula) MAL jakaa vuosittain palkinnon parhaaksi katsomalleen edellisenä vuonna valmistuneelle pro gradu tutkielmalle matematiikan, fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen alueilta. Tämänvuotinen palkinto ojennettiin 12. marraskuuta Miika Manulle hänen työstään ”Geodeettisen sädemuunnoksen ja valonsädemuunnoksen injektiivisyys”. Työtä ohjasi Jyväkylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella apulaisprofessori Joonas Ilmavirta.Miika Manu (Kuva: Anssi Kumpula) Euklidisessa…
In Memoriam Merja Korpela
Merja Korpelan muistolle Merja tuli järjestömme MALin (Matemaattis-luonnontieteellisten Alojen Akateemiset ry) jäseneksi lähes 40 vuotta sitten. Pian hän tuli myös mukaan toimintaan ja aktiiviseksi hallituksen jäseneksi. Muistamme Merjan ahkerana ja uutterana järjestöihmisenä. Hän toimi aikoinaan hallituksessa sihteerinä ja hänellä oli omia vastuutehtäviä ja eri rooleja toiminnan osa-alueilla. Mieleemme jäi pysyvästi se innokkuus, sitoutuneisuus ja tekemisen…
MAL:n syyspäivät 2025 Jyväskylässä: katsaus monitieteiseen tutkimukseen
Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemisten syyspäivät järjestettiin 18.–19. syyskuuta 2025 Jyväskylässä. Tapahtuma kokosi yhteen jäsenistöä tutustumaan yliopiston ajankohtaiseen tutkimukseen sekä alueen tieteellisiin ja kulttuurisiin kohteisiin. Torstain ohjelma käynnistyi kokoontumisella ja lounaalla Agora-rakennuksen ravintola Piatossa. Iltapäivän tieteellisessä osuudessa kuultiin ensin professori Teiko Heinosaarelta katsaus IT-tiedekunnan kvanttitutkimukseen. Esittelyssä käsiteltiin muun muassa kvanttilaskennan teoreettisia perusteita ja alan sovelluksia. Tämän jälkeen tutustuttiin…
Missä määrin tekoälyä voi ymmärtää?
Kuva: pixabay Tekoälypuhetta pursuaa nyt joka tuutista. Aiheeseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja turvallisuusnäkökohtiin liittyvistä ongelmista on kirjoitettu laajalti, ja hyvä niin. Tässä tarinassa keskitytään kuitenkin nk. ”selitettävän tekoälyn” rooliin yhtenä modernin tekoälyn tärkeimmistä osa-alueista. Lisäksi ruoditaan aiheeseen liittyvää matematiikkaa ja ihan vähän filosofiaakin. Tarve väitteiden selittämiselle ja perustelulle Yksi modernin tekoälyn keskeisimmistä ongelmista on tekoälyjärjestelmien…
Kvanttitietokoneiden ja tavallisten tietokoneiden yhteispeli
Esimerkki lyhyestä kvanttialgoritmista, jonka leveys on viisi kubittia ja pituus 17 peräkkäistä kvanttiporttikerrosta. Kvanttiportit voivat kohdistua joko yhteen kubittiin esimerkiksi H-portti tai kahteen kubittiin esimerkiksi CNOT-portti, joka koostuu kontrollikubitista (musta täytetty ympyrä) ja kohdekubitista (avoin ristiympyrä). Vuosi 2025 on kansainvälinen kvanttitieteiden ja -teknologian juhlavuosi. Suomessa on juhlittu toiminnan kautta. Maaliskuussa avattiin käyttöön VTT:n ja IQM:n…
Flogistonin viimeiset liekit
Joseph Priestley oli teologi ja kemisti. (Kuva: Wikimedia) Palaminen pyrittiin selittämään sillä, että palavista aineista poistuisi tulena ilmenevää flogistonia. Flogiston-teoria hylättiin, kun hapen rooli palamisessa ymmärrettiin. Ironisesti hapen löytäjä, Joseph Priestley, oli yksi viimeisiä flogistonin puolustajia. Kemialla oli 1700-luvun alussa imago-ongelma. Näin ainakin väittää Sara Norja, joka kirjassaan Alkemian historia (SKS, 2023) jäljittää länsimaisen alkemian…