Alexander Tondeur: Wisseschaft. Arppeanum MAL lehdessä ei tähän asti ole ollut mainintaa vastaavasta toimittajasta. Hallitus on vastannut tiedotuksesta kollektiivina mukaan lukien sähköpostien lähettämisestä jäsenkunnalle. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (13.6.2003/460) vaatii nimeämään verkko- ja paperijulkaisulle vastaavan toimittajan jos lehti ilmestyy yli kolme kertaa vuodessa. MAL-lehteä vaatimus ei koske. Jonkun pitää kuitenkin koota lehti, taittaa se sekä…
Tekijä: admin

Tiedonkäsittelyllä ympäristöongelmien kimppuun
Ympäristötietoa tarvitaan yhteiskunnan eri prosesseissa monilla eri tasoilla. Tietoa tarvitaan päätöksenteossa sellaisissa toiminnoissa, jotka ovat riippuvaisia ympäristöstä tai vaikuttavat ympäristöön, kuten esimerkiksi liikenteessä, logistiikassa, energiantuotannossa, onnettomuuksien hallinnassa tai ihmisten jokapäiväisissä askareissa. Tieto on oleellista myös ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Ihmiskunnan toiminta on vaikuttanut ilmastoon ja aiheuttanut yhä pahenevia ympäristöongelmia. Taloustieteissä käytetään termiä ulkoisvaikutus, joka tarkoittaa kolmanteen osapuoleen…

Avoin data – laajemman tietopohjan mahdollistajana
Julkinen hallinto omistaa ja hallinnoi laajoja, rahallisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaita informaatiovarantoja. Suurin osa näistä raakamuotoisena datana olevista varannoista on tällä hetkellä vain niiden käytössä, joilla on pääsy aineistoihin. Datan jatkojalostukseen päätyy arvioiden mukaan vain pieni osa käytettävistä olevasta. Julkisten datavarantojen avaaminen edistää samanaikaisesti ainakin kolmea eri tavoitetta: demokratian ja hallinnon läpinäkyvyyden lisäämistä, uusien markk noiden…

Tiede kuuluu kaikille
Kirjoittaja on fyysikko, joka työskentelee CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ssa. Hänen tehtävänsä sivuaa Avoin tiede ja tutkimus -hanketta Information wants to be free – tieto haluaa olla vapaata, sanoivat hakkerit jo 80-luvun alkuvuosina. Tieteen piirissä on aina ymmärretty avoimuus. Tiedettä ei ole ellei tutkimustuloksia myös julkaista avoimesti tiedeyhteisön riepoteltavaksi. Itseään korjaava prosessi toteutuu, kun…

Ilmatieteen laitos tarjoaa kansalasille avointa dataa
Tutkijalle on hyvin tärkeää, että hänen tuottamallaan tiedolla on hyötykäyttöä. Varsinkin valtiolla tuotetun tiedon tulee olla kaikkien kansalaisten saatavilla, maksetaanhan tuotantokulut osin kansalaisilta kerättävillä veroilla. Avoimen tiedonvälityksen toivotaan synnyttävän uutta yritystoimintaa, tiedon panttaaminen ei ole yhteiskunnalle hyödyllistä. Tiedon avoimuus hyödyttää myös tutkijan uraa, koska dataa käytettäessä tutkijan työhön referoidaan. Ympäristöpuolella tutkimusdataa on talletettu erilaisiin julkisiin…

MAL:in matka Viipuriin toukokuussa 2015
Perjantaiaamuna 22.5. astuimme M/S Carelia -laivaan Lappeenrannassa, ja matka Saimaan kanavaa pitkin kohti Viipuria alkoi. Kanavan pituus on 43 km, josta Suomen puolella 23 km ja Venäjältä vuokratulla alueella 20 km. Sulkuja on matkan varrella 8. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin, joten pystyimme nauttimaan mielenkiintoisesta laivamatkasta kannella. Matka oli laivayhtiön kesän ensimmäinen matka ja meitä…

Puheenjohtajalta
Kuva: pixabay On taas se aika vuodesta, kun MALissa lyödään edellisvuosi pakettiin ja tehdään suunnitelmat loppuvuotta 2015 varten. Vuosikokous pidetään 10.3. TEKin tilois-sa Itä-Pasilassa. Vuosikokouksessa valitaan myös hallituksen jäseniä ja varajäseniä erovuorojen mukaisesti. Laajennankin nyt viime lehdessä asettamaani haastetta tulla mukaan tapahtumiin, MALin lokeroihin sosiaalisessa mediassa ja valiokuntiin. Tule myös vuosikokoukseen, ja vaikka ehdolle hallitukseenkin!…

Energia- ja ilmastoasiat yhä tärkeämpiä
Teollisuus käyttää Suomessa kaikesta energiasta noin puolet. Energiavaltaisia teollisuuden aloja ovat metallien jalostus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus, joiden tu tannosta 80 – 90 prosenttia menee vientiin. Vientiin sitoutuu noin 40 prosenttia Suomen energian kulutuksesta. Hiilidioksidipäästöt kuriin Suomen omasta sähkön tuotannosta 74 prosenttia ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Osuus on kansainvälisessä vertailussa varsin suuri. Vuonna 2014 ydinvoiman osuus oli…

Haluaisitko palasen aurinkovoimalasta?
Suomen suurin aurinkovoimala valmistuu pian Suvilahteen, keskelle Helsinkiä. Helen Oy:n pian valmistuvan Suomen suurimman aurinkovoimalan 1 188 nimikkopaneelia myytiin loppuun muutamassa päivässä. Yritys on sitoutunut rakentamaan lisää aurinkovoimaa kysynnän mukaisesti, joten uutta voimalaa suunnitellaan jo. Helen kerää myös asiakkaidensa ylijäämälämmön hyötykäyttöön älykkäästi kaukojäähdytyksen avulla. Helenistä hiilidioksidineutraali Helen Oy:n tavoitteena on hiilidioksidineutraali energiantuotanto vuoteen 2050 mennessä….

Mistä energiaa vuonna 2050
Possible varioations in chemical composition from one part of Staturn’s ring system to another.Kuva: NASA/JPL Vallitsevan käsityksen mukaan globaalin lämpötilan nousun (0.85 oC esiteollisen ajan alusta) syy on ihmiskunnan aiheuttama ilmakehän koostumuksen muutos. Tavoitteena on rajoittaa kasvu kahteen asteeseen jotta pahimmilta seuraamuksilta vältyttäisiin. Energiasektori vastaa 35 % maailman kasvihuonekaasu (KHK)-päästöistä. Suomessa osuus on n. 80…

Energiatehokas rakentaminen
Energiatehokkaassa rakentamisesta omat haasteensa. Meitä suomalaisia on jo pitkään patisteltu energiansäästöön, mutta monelle on yhä epäselvää, millä keinoilla kulutusta voisi vähentää parhaiten. EU:n tasolla tavoitteena on saavuttaa 20 prosentin energian säästöt vuoteen 2020 mennessä. Mutta jos kiinteistön omistaja hoitaa ikkuna- ja ovitiivisteet sekä patterien ja termostaattien säädöt kuntoon, vaikutus näkyy heti seuraavassa lämmityslaskussa, sanoo Tampereen…

Kaisa-kirjasto ja sukututkimus
Kuvassa Matti Hjerppe kertoo Kaisa-kirjaston arkkitehtuurista ja rakentamisesta. Tiistaina 16.12.2014 pidettiin tiedeilta aiheena Kaisa-kirjasto ja sukututkimus. Tilaisuudessa oli ilahduttavasti osallistujia täysi sali eli noin 40 MALilaista. Kaisa-Talo Kaisa-talo edustaa uutta, palkittua kirjastoarkkitehtuuria Helsingin ydinkeskustassa. Taloon sijoittuu Helsingin yliopiston pääkirjasto. Helsingin yliopistossa toimii kaksi suurta kirjastokokonaisuutta: Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto. Kummallakin on oma tehtävä- ja…