Satu Lahdenmäki opettaa Luxemburgin Eurooppa-koulu I:ssä matematiikkaa. Satu Lahdenmäki työskentelee nyt viidettä vuotta matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opettajana Eurooppa-koulussa Luxemburgissa. Millaista on työskentely suuressa kansainvälisessä koulussa Keski-Euroopassa? Entä miten korona on vaikuttanut koulunkäyntiin ja arkeen Saksan ja Luxemburgin rajalla? Haku Eurooppa-koulun opettajaksi tapahtuu Opetushallituksen sähköisellä hakemuksella ja haastatteluilla. -Olin suunnitellut hakevani johonkin kansainväliseen kouluun ja kuulin…
Koronakevät laittoi opiskelijatoiminnan uusiksi
Kevät on vuosittain opiskelijatapahtumien kulta-aikaa. Monet järjestöt järjestävät vuosijuhlia, perinteisiä opiskelijabileitä, isoja approja (baarikierroksia) puhumattakaan kaikkien rakastamasta vapusta – mutta ei tänä vuonna. Suomen hallitus ilmoitti 12.03.2020, että yli 500 henkilön tapahtumat on peruttava ja pienempienkin tapahtumien järjestämistä on syytä miettiä uudestaan. Kauaa ei mennytkään, kun yli 10 henkilön kokoontumiset kiellettiin. Mitä tämä tarkoitti opiskelijajärjestöille? …
Kohtalona Nokia
Minun tieni, onko se polku vai ura vai urapolku? Sitä etsimässä maailman suurimman matkapuhelinyhtiön matkassa. Onnekkaita sattumia Onnekkaat sattumat, polkuriippuvuus, ja tietoiset valinnat ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet elämäni kulkuun, missä työelämä, perhe-elämä ja osallistuminen yhteiskunnan rientoihin ovat kietoutuneet yhteen tavalla, jota olisi ollut mahdotonta ennustaa kuusi vuosikymmentä sitten. Y-sukupolveen verrattuna lapsuus ja nuoruus oli suurilla…
Tarinoita fyysikko Richard Feynmanin elämästä
Richard Feynman oli eräs 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista. Hän sai vuonna 1965 Nobel-palkinnon yhdessä Julian Schwingerin ja Sin-Itoro Tomonagan kanssa heidän työstään kvanttielektrodynamiikan kehittämiseksi. Toisen maailmansodan aikana Feynman toimi ryhmänjohtajana Manhattan-projektissa, jossa kehitettiin ensimmäinen ydinpommi. Ydinpommin kehittämisen jälkeen Feynman työskenteli Cornellin yliopistossa, ja vuonna 1950 hän aloitti professorina Kalifornian teknillisessä korkeakoulussa (Caltech). Feynman tunnetaan erinomaisena opettajana….
Sir Manninen
Kävelin ulos Säätytalosta Suomalaisen Tiedeakatemian avoimen teemaillan jälkeen maaliskuun alkupuolella. Teema oli Infektiot, ja tilaisuus oli suunniteltu kauan ennen kuin uudesta koronaviruksesta oli aavistustakaan. Kuultiin erinomainen esitys ihmiskuntaa koetelleiden pandemioiden historiasta, ja sen lopussa tarkasteltiin myös tuoreita tietoja covid-19:stä. Siinä vaiheessa tauti oli saatu jossain määrin hallintaan Kiinassa ja Etelä-Koreassa, mutta Pohjois-Italiassa oli leimahtanut epidemia….
Data-analyysia ja asiantuntemusta yhdistämällä kokonaisuuksien hallintaan
Aikojen kuluessa on pystytty ratkaisemaan vaativiakin ongelmia asiantuntemuksen pohjalta. Datapohjainen tarkastelutapa on erikoistapaus, joka on monimutkaisissa kokonaisuuksissa arvokas mahdollisten yhteyksien selvittämisessä, mutta se ei riitä kokonaisuuden hallintaan. Laskennalliset älykkäät menetelmät sisältävät paljon muutakin kuin koneoppimista ja tekoälyä. Sovelluskohteissa koneoppiminen on ymmärrettävä työkaluksi datapohjaiseen ratkaisujen kehittämisessä. Sen rajoitukset on kuitenkin ymmärrettävä. T&T Tech Day Finland –…
Game over
Katsoin juuri Ylen esittämän dokumentin peliriippuvuudesta. Ohjelma ”Save and Quit?” esitteli nuoria, jotka olivat niin uppoutuneina pelien maailmaan, että koulu ja ihmissuhteet olivat kärsineet. Syitä oli monia: peli lievitti stressiä ja ahdistusta, tarjosi ajanvietettä ja pelaaminen oli lisäksi helppo hyväksyä, koska kaikki muutkin pelasivat. Pelit tarjosivat myös onnistumisen elämyksiä niillekin, joilla muuten meni huonosti. Joissakin…
Digitaalinen kaksonen tietää mitä seuraavaksi tapahtuu
– Partio näkee kaksosen avulla tulevaisuuteen Johtajatulet 2019. Kuva: Suomen partiolaiset/Mikko Roininen. Mitä tekisit, jos saisit kyvyn nähdä huomiseen? Suomen partiolaiset ovat valmistelleet aikamatkaa tulevaisuuteen jo vuosia ja nyt digitaalinen kaksonen on valmiina lähtöön. Kaksonen on toteutettu sensoriverkon avulla, jossa mitataan leirien infrastruktuurin ja palveluiden kulutuskohteita, kuten sähköä, vettä, kylmäketjuja, tietoliikennettä ja logistiikkaa. Digitaalinen kaksonen on…
Janne esineiden internetissä
Tapasimme Janne Ollenbergin kanssa lokakuun puolivälissä Päivölän opistolla MAL-yhdistyksen järjestämällä kirjoittajakurssilla. Keskustelimme aluksi kirjoittamisharrastuksesta. Kurssin esitehtävään liittyen Janne oli kirjoittanut artikkelin esineiden internetin eli IoT:n (Internet of Things) hyödyntämisestä harrastuksessaan partiossa. Jannella on monipuolinen koulutustausta, sillä hän on opiskellut yhteensä jopa seitsemän eri tutkintoa! Hän on kouluttautunut muiden muassa rakennustekniikan, sähkötekniikan ja tietotekniikan insinööriksi. Koulutustensa…
Kvanttitietokone tutuksi teknologiaillassa
Vuonna 1959 amerikkalainen fyysikko Richard Feynman päätteli, että elektronisten osien pienentyessä mikroskooppiseen mittaluokkaan, kvanttimekaniikan ilmiöt tulevat vaikuttamaan esimerkiksi tietokoneissa. Hän esittikin, että kvanttimekaanisia ilmiöitä hyväksi käyttämällä voitaisiin kehittää yhä tehokkaampia tietokoneita. 1980- ja 1990-luvuilla kvanttitietokoneiden teoria eteni merkittävästi. Vuonna 1985 David Deutsch kuvasi kvanttiporttien rakentamista universaalille kvanttitietokoneelle, ja vuonna 1994 Peter Shor kehitti kvanttitietokoneelle algoritmin jakamaan…
Seniori projektitöissä
Namibiassa suomalaiset auttoivat viranomaisia uraani-lainsäädännön kehittämisessä. Jäin eläkkeelle eräänä marraskuisena perjantaina. Koska aloitin samassa virastossa konsulttina seuraavana maanantaina, en viitsinyt kovin kummoisia läksiäisjuhlia pitää. Tein Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa toimeksiantosopimuksen. Sopimuksen mukaan toimin asiantuntijana STUKin palvelutoimintaan liittyvissä kansainvälisissä hankkeissa. Lisäksi sovittiin, että olen valmis tekemään myös muita erikseen sovittavia tehtäviä. Tämä viimeinen lause toikin mukanaan mielenkiintoisia työtehtäviä,…
Dosentti Raimo Voutilaisen seikkailut vakuutusmaailmassa
– hallussa vakuutusyhtiöiden perustamisen Suomen ennätys Opiskelin Helsingin yliopistossa pääaineena matematiikka, vuodesta 1974 vuoteen 1981, jolloin valmistuin lisensiaatiksi. Minulla oli tutkinnossani kolme laudaturia. Matematiikan graduni 1978 oli täysin teoreettinen algebrallisen topologian alalta, mutta lisensiaattitutkimus sovellettua matematiikkaa ns. Kauppamatkustajan Probleemasta. Ensimmäinen työpaikkani oli Helsingin yliopisto, jossa toimin assistentin ja tuntiopettajan tehtävissä vuosina 1976–1980. Vuosina 1977–1980 työskentelin…