Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL ry oli perinteisesti mukana Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n ja Opetushallituksen järjestämissä valtakunnallisissa koululaisten Neljän tieteen (matematiikka, fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede) oppilaskilpailuissa. MAL jakaa perinteisesti kunniapalkinnon lukiolaisten avoimen sarjan matematiikka-, fysiikka- ja datatähtikilpailun voittajille. Kunkin palkinnon arvo on ollut jonkin aikaa 600 euroa. Oppilaskilpailujen alkukarsinnat pidettiin kouluissa loka-marraskuussa 2012, niihin…
Matematiikan ja fysiikan opiskelu nykypäivän lukiossa
Kuva: pixabay Matematiikka ja fysiikka ovat erillisiä tieteitä. MAL -tiedottajan kokemuksen mukaan matematiikan opetuksessa pyritään usein herättämään oppilaan kiinnostus matematiikkaan kaavojen avulla, ilman kokemusta soveltamisesimerkeistä. Myöhemmin yliopisto-opinnoissa matematiikka toimii fysiikan opiskelun tukena. Useimmat fysiikan lainalaisuudet kirjoitetaan integraalimuotoisina yhtälöinä tai differentiaaliyhtälöillä. Matematiikan ja fysiikan opiskelu lukiossa taistelevat monen muun oppiaineen kanssa opiskelijan ajasta. Porvoon Linnakosken lukiossa…
15 gradupalkittua – mitä heistä on tullut isona?
Kuva: tekoälyllä luotu MAL jakaa vuosittain pro gradu –palkinnon. Palkintoehdotuksia pyydetään niiltä tiedekunnilta, joissa annetaan matematiikan, fysikaalisten tieteiden ja tietojenkäsittelytieteen maisterikoulutusta. Ehdotetut työt käydään läpi TEKin ja MALin yhteisessä palkintotoimikunnassa, joka sitten ehdottaa MALin ja TEKin hallituksille palkittavat työt perusteluineen. Dosentti Matti Lehtinen kirjoitti MALin pro gradu –palkinnosta palkintotoimikunnan näkökulmasta MAL-lehden numerossa 1/2012. Tässä artikkelissa…
Lapin mänty ilmastonmuutosten tulkkina
MAL– Klubi-ilta 12.3.2013 Oli todella mielenkiintoista kuunnella, kun puutuotoksen professori Kari Mielikäinen METLA:sta kertoi, miten ilmaston vaihtelu näkyy puulustoissa ja proksitiedoissa. Kuulimme mielenkiintoisesti esitettynä mm. mitä puulustojen perusteella voidaan päätellä auringon säteilyn voimakkuudesta keskiajan lämpökauden ja pikkujääkauden aikana. MAL Klubi-ilta vuosikokouksen jälkeen tiistaina 12. maaliskuuta keräsi paikalle Hotelli Arthuriin runsaat kolmekymmentä asiantuntijaa. Professori Mielikäinen herätti…
Kommentteja Heikki Nevanlinnan artikkeliin ”Auringon aktiivisuus ja ilmastonmuutos”
Kuva: pixabay (MAL Lehti 1/2013) Dosentti Heikki Nevanlinna on arvioinut Metsäntutkimuslaitoksen ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman (MIL) nettiversiona ilmestyneen työraportin dendrokronologista osuutta tavalla, joka osoittaa hänen jättäneen tutustumatta raportin taustalla oleviin tieteellisiin julkaisuihin (kirjallisuusluettelo). Samoin hän on tulkinnut kansantajuisen raportin viittaukset ja vertailut toisten tutkimusten tuloksiin Metlan tutkijaryhmän tuloksiksi tai mielipiteiksi. Kommenttiensa ensimmäisessä kappaleessa Nevanlinna arvelee tutkijoiden tarkastelleen…
MAL-Tiedottajalta
Kuva: Pirjo Silius-Miettinen Ilmasto on teemana vuoden 2013 ensimmäisessä MAL-lehdessä. Teema on valittu osin siksi, että Martti Tiuri laati syksyllä TEKin valtuustoaloitteen: Ilmastotiedon edistäminen virheinvestointien välttämiseksi. Tiuri kirjoittaa aloitteessaan, että puulustotutkimusten mukaan ilmastonmuutokset johtuvat valtaosin auringon aktiivisuuden vaihteluista, mutta ilmastotutkijat eivät tunne metsäntutkijoiden tuloksia. Oletteko samaa mieltä? Geofysiikan dosentti Heikki Nevalinna kertoo oman näkemyksensä lehdessämme….
Auringon aktiivisuus ja ilmastomuutos
Kuva: pixabay Kommentteja Metlan työraporttisarjan (No. 240) julkaisuun (Mielikäinen, Timonen ja Helama) sekä Martti Tiurin TEKin valtuustoaloitteeseen (syyskuu 2012). Tähän Heikki Nevanlinnan artikkeliin liittyen Metlan julkaisu on luettavissa netissä osoitteessa http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240.pdf. Martti Tiurin valtuustoaloitteen lähtökohtana on se, että ilmastonmuutos johtuu muusta kuin ihmisen toiminnasta. Molemmissa kirjoituksissa halutaan korostaa auringon säteilymuutosten keskeistä osuutta maapallon ilmakehän lämpötilamuutoksissa….
Ilmastonmuutoksen vaikutus lumioloihin
Kuva: FutureImagebank.fi Lumesta on viime vuosina ollut paljon puhetta etenkin pääkaupunkiseudulla, missä on tätä kirjoitettaessa aluillaan ehkä jo neljäs runsasluminen talvi peräkkäin. Ovatko lumiset talvet seurausta ilmastonmuutoksesta vai ovatko ne tapahtuneet ilmastonmuutoksesta huolimatta? Tässä artikkelissa ilmastonmuutoksen vaikutusta lumioloihin tarkastellaan EU:n ENSEMBLES-hankkeessa tehtyjen alueellisten ilmastomallisimulaatioiden pohjalta. Keskimäärin lumi vähenee… Mallien kanta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on selvä: keskimäärin…
Tulevaisuuskuvia ja ydinvoimaa
Kuva: pixabay TVO:n vieraana järjesti 1.12 2012 retken Olkiluotoon, paluumatkalla pysähdyimme lounaalla Vuojoen kartanossa. Toivon, ettei kellään osallistujalla ole suurempaa valittamista, minulla on: emme päässeet Posivan Onkaloon 450 metrin syvyyteen, näimme ainoastaan TVO:n voimalaitosjäteluolan noin 60 metriä maan alla. Mikä pettymys, isännät selittivät, että Onkalossa tehdään korjaustöitä. Alueella käy 20 000 vierailijaa vuodessa, joten ehkä…
YK: ilmastoneuvottelut UNFCCC – Riosta Dohaan
1992 – 2012 yli 20 vuotta – ehditäänkö hiillitä muutosta ?Jaakko Ojala, ympäristöneuvos(eläkkeellä)12.2.2013
Matematiikan osaajia tarvitaan
Esimerkki laskutoimitussarjasta ”Matematiikka on helppoa”, kirjoittaa lehden ensimmäisessä artikkelissa Heikki Kauppi, Tekniikan akateemiset TEK ry:n toiminnanjohtaja. Näin voin itsekin todeta, kun olen ala-asteelta lähtien nauttinut matematiikan hyödyntämisestä erilaisissa tapauksissa. Lasse Paajanen pitkän kokemuksensa mukaisesti tietää, että matematiikan osaajia tarvitaan. Suomi on menestynyt matematiikan sanoman eteenpäin viemisessä, kuten voimme todeta, Matti Lehtisen artikkelin ”Kun Suomi teki…
Matematiikka on helppoa
Kuva: pixabay (-3)2 = -9 (sic!) Tätä mieltä oli Liisa Näverin tutkimuksen mukaan 32 prosenttia peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista vuonna 2003. Monivalintakysymyksessä oli tarjolla muitakin vääriä vaihtoehtoja ja oikein vastasi noin 400 oppilaan näytteestä alle puolet. Vielä 1980-luvulla oikean vastauksen osasi valita 71 prosenttia silloisesta koejoukosta. Muut yksinkertaiset, matematiikan perusasioiden osaamista kartoittavat testikysymykset eivät menneet sen paremmin….