Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset
MALin pro gradu -palkinto 2023 Parkinsonin taudin tunnistaminen EEG-datasta

MALin pro gradu -palkinto 2023

Posted on 1.2.202420.2.2025

Parkinsonin taudin tunnistaminen EEG-datasta Ilkka Suuronen Turun yliopiston tietotekniikan laitokselta sai MALin Pro gradu -palkinnon tutkielmasta ”Parkinsonin taudin tunnistaminen elektroenkefalogrammista koneoppimisteknologian avulla”. Työn ohjaajina olivat apulaisprofessorit Antti Airola, Tapio Pahikkala ja Henry Railo. Suuronen on MALin vuonna 2000 aloittaman Pro gradu -palkintojen sarjan 26. palkinnonsaaja. Suuronen tutki, miten erottaa terveet koehenkilöt Parkinsonin tautia sairastavista koehenkilöistä…

Johtopäätöksiä seminaarisarjasta

Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen nousuun kouluopetusta kehittämällä

Posted on 1.2.202420.2.2025

Viime päivinä julkaistu PISA-tuloksien romahtaminen on nostanut kouluopetuksen ongelmat yleiseen keskusteluun. Matematiikan ja luonnontieteiden kouluissa saavutettavan oppimistason heikentyminen on ollut nähtävissä jo pitkään. Tämä on johtanut yliopistoissa ja yrityksissä kasvavaan huoleen tutkimuksen ja talouden toimikyvyn säilymisestä. Kestävä kehitys ja vahvistuva digitalisaatio tuovat huomattavia lisähaasteita (MAL-lehti 1/2023). Tilanteen selvittämiseksi toteutettiin valtakunnallinen seminaarisarja. ­ Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset (MAL)…

Kouluopetusseminaarin satoa

Paneelikeskustelu matematiikan osaamisesta Tampereella

Posted on 1.2.202420.2.2025

Kouluopetusseminaarin satoa  MALin ja MAOLin seminaarisarjan toinen, yläasteeseen keskittynyt tapahtuma järjestettiin Tampereella Nokia Areenan Paidia-tilassa 29.3.2023. Tapahtuman päätti erittäin antoisa paneelikeskustelu, jossa mukana olivat olivat Lilli Putti (Kemianteollisuus ry), Touko Apaja­lahti (Teknologiateollisuus ry), Elina Viro (Yläkoulun ja yliopiston opettaja, tutkija) ja Dimitri Tuomela (Joustavaan matematiikkaan -hankkeen tutkija). Keskustelun juontajana toimi MAOLin varapuheenjohtaja Tuula Havonen. Lilli…

MAL tutustui huippututkimukseen Kajaanissa

MAL tutustui huippututkimukseen Kajaanissa

Posted on 1.2.202420.2.2025

Ylätasanteelta nähtynä LUMI on kuin tieteiselokuvasta. Kuva: Jenni Suonperä MALin 60-vuotisjuhlinnan yhtenä osiona syksyllä 2021 piti olla ekskursio Kajaaniin, erityisesti CSC:n LUMI-­supertietokoneelle, mutta korona sotki suunnitelman, ja retki toteutui loppujen lopuksi vasta lokakuun 12.–13.10.2023. Kohteiden kiinnostavuuden ohella ajatuksena oli tarjota MALin tapahtumia myös kauempana pääkaupunkiseudusta. Määrällisesti jouduttiin pettymään, kun osanotto jäi neljään MALilaiseen. Ikäjakaumaltaan ja alueellisesti retkikunta…

Aarne Mämmelä Mooren laki

Mooren laki ei ole luonnonlaki

Posted on 1.2.202420.2.2025

Tässä numerossa kerrotaan MALin Kajaanin ekskursion yhteydessä LUMI-supertietokoneesta ja mainitaan joitakin lukuja laskennan energiatarpeista. Laskeminen vaikutti ennen vanhaan henkimaailman asialta, mutta reaalimaailmassa sekin on aina fyysinen prosessi, ja laskentaan käytetty energiamäärä kasvaa nyt voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Onko tällä periaatteellisia rajoja? Tätä tärkeää kysymystä valaisee MAL-lehden lukijoille Aarne Mämmelä, joka eläköityi hiljattain VTT:n tutkimusprofessorin toimesta Oulussa….

uutisia

Kvanttiteknologian standardointi alkamassa

Posted on 1.2.202420.2.2025

Kuva: Pixabay Kvanttialan toimijat haluavat jo standardoida tiettyjä alueita tällä laajalla kentällä yhteentoimivuuden, inno­voinnin ja tehokkuuden vahvistamiseksi. Suomen Standardisoimis­liitto (SFS) kertoo, että Euroopassa CEN ja CENELEC perustivat maaliskuussa 2023 yhteisen JTC 22 Quantum Technologies -komitean. ISO ja IEC ovat nyt yhdistäneet valmistelutyönsä yhteiseen JTC 3 Quantum Technologies -komiteaan. Suomessa aihetta seurataan SFS:n SR 313 Uudet…

In memoriam

Muistokirjoitus: Pekka Koivisto

Posted on 1.2.202420.2.2025

Pekka Koivisto, pitkäaikainen SMFL/MALin jäsen, kuoli joulukuun 2023 alussa. Pekka opiskeli Helsingin yliopistossa ensin ”matikan maisteriksi” eli filosofisessa tiedekunnassa filosofian kandi­daatiksi (maisteri) pääaineenaan matematiikka. Aikaa ei tainnut kulua juuri lainkaan ja opiskelu oli mieluista. Pekka lähtikin opiskelemaan oikeustiedettä ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi (maisteri). Työuransa Pekka teki juristina valtion virastoissa ja ministeriöissä. Eläkkeelle hän jäi Suomen…

Moni­kielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja?

Suomen kielen asema tieteen ja tutkimuksen kielenä

Posted on 1.2.202420.2.2025

Kuva: Jill Mackie Pixabay Janne Saarikivi TEKin Pilkku-kerhon tilaisuudessa 6.11.2023 Janne Saarikivi on yhdessä Jani Koskisen kanssa tehnyt yliopistojen kielivalinnoista selvityksen ”Moni­kielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja?” Selvitys on tehty Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta, ja se on julkaistu OKM:n julkaisusarjassa numerolla 2023:24. Saarikivi kertoi selvityksen tuloksista. Entisen tiedeministerin Petri Honkosen tilaaman selvityksen keskeisenä asiana oli selvittää…

MALin matemaatikkoelokuva 2023

MALin matemaatikkoelokuva 2023: Hidden Figures – varjoon jääneet

Posted on 1.2.202420.2.2025

Mahtavaa matematiikkaa -teemapäivää marraskuun ensimmäisenä torstaina vietettiin jo neljättä kertaa. MAL osallistui tähän TEKin koordinoimaan tapahtuma­kokonaisuuteen tarjoamalla jälleen ilmaisnäytöksen matemaatikkoaiheisesta elokuvasta. Filmi oli nyt NASAn mustista naismatemaatikoista 1960-luvun alussa kertova Hidden Figures – Varjoon jääneet (2016).  Theodore Melfin ohjaama ja osin käsikirjoittama elokuva perustuu Margot Lee Shetterlyn saman­nimiseen tietokirjaan. Varjoon jätettyjä historian sivuja valaiseva teos…

Gunnar Nordström

Gunnar Nordström – suhteellisen merkittävä teoreetikko

Posted on 1.2.202420.2.2025

Gunnar Nordströmin siluetti 1902, tekijä R. Mickwitz. Museovirasto. Gunnar Nordströmin kuolemasta tuli viime jouluaattona sata vuotta. Hänen painovoimateoriansa on epäilemättä suomalaisen teoreettisen fysiikan huippusaavutus.Teoria jäi lopulta kakkoseksi yleiselle suhteellisuusteorialle, mutta parin vuoden ajan oli se paras selitys maailmassa. Yleisen suhteellisuusteorian kehittänyttä Albert Eins­teinia pidetään joskus yksinäisenä nerona, joka kehitti teorian, jota kukaan muu ei olisi kyennyt…

Piilomatemaatikko Manninen, Sir Manninen

Teollisen vallankumouksen alkupiste

Posted on 1.2.202420.2.2025

Piilomatemaatikolle kerrottiin lukion historian tunnilla, että ensimmäistä Keplerin lakia voidaan pitää teollisen vallankumouksen alkupisteenä. Mistä tämä alkupiste tuli, ei kerrottu. Myöhemmin Piilomatemaatikko alkoi tutkailla alkupisteen historiaa. Kepler esittelee ensimmäisen lakinsa vuonna 1609 ilmestyneessä kirjassaan ­Astronomia ­Nova: Marsin rata on ellipsi, jonka toisessa poltto­pisteessä on aurinko. Astronomia Nova on itse asiassa Keplerin seitsemän vuoden työpäiväkirja. Sen…

Puheenjohtaja

Hiilineutraalius vai hiilen kiertokulun varmistaminen

Posted on 6.10.202322.2.2025

Kaikki pyrkivät nykyään hiilineutraaliuteen. Mitä se tarkoittaa? Hiili on yleinen epäorgaaninen alkuaine, jota esiintyy kaikkialla, missä on elämää ja orgaanisia yhdisteitä. Hiilen kiertokulku on eräs elämälle keskeinen osa luonnon kiertokulkua. Monet tärkeät orgaaniset yhdisteet koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiili ei sinänsä ole fossiilinen – ainoastaan siitä osasta, joka on varastoitunut maaperään miljoonia vuosia sitten,…

  • Previous
  • 1
  • …
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • …
  • 35
  • Next

Uusimmat

  • Tekoälyn toimiva soveltaminen vaatii asiantuntemusta
  • Talven kuultavansininen ihme
  • Tšernobyl 26.04.1986
  • Tšernobylin jälkipyykki
  • Tšernobyl vuonna 2026

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com