Elämää Mars-meteoriiteissä ALH84001:n pintaa elektronimikroskoopilla kuvattuna. Mikrobiologi Charles B. Lipman väitti 90 vuotta sitten löytäneensä todisteita maanulkopuolisesta elämästä meteoriiteista. Myös hiljattain on esitetty vastaavanlaisia väitteitä liittyen Marsista peräisin oleviin kiviin. Usko elämään Marsissa on vanhaa perua. Me suomalaiset tunnemme omien presidenttiemme lisäksi kenties parhaiten Yhdysvaltojen presidentit. Emme ehkä muista niistä kaikista vanhimpia, mutta lähihistoriassa Valkoista…
Author: admin
Kotimaisia tietojärjestelmiä tulossa hyvinvointialueille
MALin vuosikokouksen esitelmän piti Esko Systems Oy:n toimitusjohtaja Kaisa-Liisa Harjapää otsikolla Näkemyksiä potilastyötä tukevista ja tehostavista tietojärjestelmäratkaisuista. Erilaisia potilastietojärjestelmiä on Suomessa käytössä hätkähdyttävät 41 kappaletta. Potilastiedolle on nyt kuitenkin luotu yhtenäiset valtakunnalliset perusrakenteet, ja on syytä toivoa järjestelmäkirjon supistuvan, kun siirrymme 21 hyvinvointialueen järjestelmään. Harjapää esitteli Oulussa kehitettyä ja tuotantokäytössä olevaa ESKO-järjestelmää (Elektroninen SairausKertomusOhjelmisto). Järjestelmää…
Öljylampun valosta ydinvoimalaitosten valvojaksi
Minä, kanaystäväni ja uusi kotitaloni Jämsän Partalan kylässä vuonna 1956 (valokuva Marja Lahermaa) Lapsuus ja syrjäkylän kansakoulu Ei tietä, ei sähköä, eipä juuri ihmisiäkään. Sellaiseen entiseen jämsäläiseen järvenrantatorppaan syntyi poika keväällä jäiden lähdön jälkeen, hauenkudun aikaan, perjantai-iltana toukokuun viidentenä vuonna 1950. Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi oli juuri sinä keväänä aloittelemassa toista presidenttikauttaan ja Urho…
Musta kuningatar
Musta kuningatar (The Queen’s Gambit) on Walter Tewisin kirjoittaman, vuonna 1983 julkaistun kirjan nimi. Kirja kertoo orpokotiin joutuneesta tytöstä nimeltään Elizabeth (Beth) Harmon, joka aloittaa shakin peluun kahdeksanvuotiaana, kun orpokodin talonmies herra Schaibel opettaa hänet pelaamaan. Beth näki sattumalta talonmiehen pelaavan jotain outoa peliä. Peli oli shakki, joka kerralla valtasi nuoren tytön mielen, ja hän…
Sairaalafyysikoksi
– oma tieni ja opintopolku ammattiin Aloitin matematiikan opinnot Joensuun yliopistossa vuonna 1977, josta siirryin vuotta myöhemmin Helsingin yliopistoon. Matematiikan laudaturin 1 suoritettuani vaihdoin pääaineekseni fysiikan. Gradun aiheena oli sädehoitomallit syövän hoidossa. Vuonna 1987 valmistui kuitenkin urheiluun liittyvä lisensiaattitutkielma ilmanvastuksen vaikutuksesta luisteluun, hiihtoon ja nopeuslaskuun. Lisensiaatintutkintoni jälkeen palasin lääketieteellisen fysiikkaan pariin ja valmistuin filosofian tohtoriksi vuonna…
Tutkimuksen tulevaisuus
Startup Iris.ai perustettiin vuonna 2015. Yksi sen perustajista on suomalainen yrittäjä Maria Ritola. Iris.ai:ssa on rakennettu tekoälyyn perustuva alusta (hakukone), joka on kehitetty ymmärtämään ja analysoimaan tieteellisiä tekstejä. Se auttaa tutkijoita käymään läpi tuhansittain tieteellisiä dokumentteja lyhyessä ajassa. Iris.ai on julkaissut tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käyttöön Tutkijan työtilan (Researcher Workspace). Tutkijan työtila on kaikenkattava alusta…
Analyysi huikealla itseluottamuksella
Mielikuvituksen puute. Tämä oli Karl Krausin käsitys ensimmäisen maailmansodan syystä. Erikoislaatuisen diagnoosin esittäjä Kraus oli lievästi sanottuna erikoislaatuinen lehtimies. Hän julkaisi 1900-luvun alun Wienissä suosittua Die Fackel -nimistä aikakauslehteä, jonka kaikki jutut hän kirjoitti itse. Sodan puhjettua Itävallan lehdistö alistettiin tiukkaan sensuuriin, mutta kielitaituri Kraus onnistui taiteilemaan sotaa vastustavan lehtensä sensuurin läpi koko sodan ajan….
Matematiikka ja luonnontieteet kestävän kehityksen urautumattomina mahdollistajina
Kestävän kehityksen tavoitteet on hyvin laajasti hyväksytty, mutta hyvää tavoitetta ei pidä pilata vaatimalla toimenpiteitä, joiden toteuttamiseen ei ole riittäviä mahdollisuuksia. Huonosti valitut toimet voivat olla kokonaisuuden kannalta jopa haitallisia. Matematiikan ja luonnontieteiden avulla on mahdollisuus päästä kestävään ratkaisuun. Idean toimivuuden tarkastelemiseen löytyy pohja luonnontieteistä ja samalla voidaan vertailla erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Uuteen ratkaisuun eteneminen vaatii…
Sulje silmät ja viihdy
Katsoin äskettäin filmin Don’t look up, joka on parodiamainen, mutta pohjavireeltään vakava kuvaus siitä, miten tieto ihmiskuntaa uhkaavasta vääjäämättömästä katastrofista (filmissä iso komeetta) otetaan vastaan. En paljasta juonesta enempää, mutta elokuva oli sekä viihdyttävä että ajatuksia herättävä. Tämä tähtinäyttelijöillä täytetty elokuva on vahvoilla Oscar-veikkauksissa, eikä ihme: se onnistuu kuvaamaan scifielokuva-genren kautta raikkaasti ajankohtaista ja tärkeää…
Niin paljon tapahtui vuonna 1961
Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri pitää myönteisenä sitä, että Suomi pärjää edelleen hyvin kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa, vaikka koululaisten kiinnostus matematiikkaan ja luonnontieteisiin ei ole niin suurta kuin toivoisi. Kaikilla pitkän matematiikan kohtalaisesti suorittaneilla on edelleen loistavat mahdollisuudet päästä haluamilleen opiskelualoille. Vuosi 1961 oli mullistava monin tavoin. The Beatles oli aloittanut uuden luvun rockmusiikissa. Huhtikuussa kosmonautti Juri Gagarin kiersi maapalloa…
MAL 60 v. Juhlapuhe
Kaarle Hämeri on toiminut Helsingin yliopiston kanslerina lokakuusta 2017 alkaen. Helsingin yliopiston aerosolifysiikan professorina hän aloitti vuonna 2003. Opintonsa Hämeri teki Helsingin yliopistossa ja hän valmistui aerosolifysiikan alalta filosofian tohtoriksi vuonna 1995. Aiemmin hän on toiminut erilaisissa tutkijan tehtävissä Helsingin yliopistossa ja Työterveyslaitoksessa. Kaarle Hämerin tutkimus on liittynyt ilman epäpuhtauksiin ja erityisesti pienhiukkasiin. Hän on…
Vuoden 1821 Uranus-taulukoista suhteellisuusteoriaan
Vulkanuksen olemassaoloon uskottiin jopa siinä määrin, että se päätyi aurinkokuntaa esittäviin karttoihin. Tämä litografia vuodelta 1846 oli tarkoitettu koulujen käyttöön. Aurinkokunnan planeetoista kuusi on tunnettu antiikin ajoista asti. Kun William Herschell löysi Uranuksen maaliskuussa 1781, oli se suuri mullistus. Luonnollisesti haluttiin tuntea uuden planeetan rata ja ennustaa sen liikkeet. Paljon havaintoja tehtiin. Ranskalainen tähtitieteilijä Alexis…