Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

Tag: Niklas Hietala

Epävakaa alkuaine, epävakaa tiede: alabamiini ja patologinen tiede

Posted on 5.3.202611.3.2026

Fred Allison uskoi löytäneensä uuden alkuaineen Alabamassa, mutta hänen magneto-optinen menetelmänsä petti aisteja ja havaintoja. Allisonin tapaus muistuttaa, että tieteessä odotukset ja todellisuus eivät aina kohtaa. Joskus vilpittömät tutkijat voivat nähdä sen, mitä he toivovat.  Harvoin pro gradu -tutkielma nousee kansallisten ja jopa kansainvälisten uutisten aiheeksi. Näin kävi kesällä 2023 Henna Kokkoselle. Fysiikkaa opiskellut Kokkonen onnistui…

Einstein, Weber ja LIGO: gravitaatioaaltojen tarina

Posted on 5.12.20255.12.2025

Ligon observatorio Hanfordissa. (Wikimedia) Einstein epäili itse aaltojensa todellisuutta, Weber väitti kuulleensa ne, ja LIGO lopulta todisti ne. Gravitaatioaaltojen historia on kertomus sinnikkyydestä, epäilyistä ja tieteellisistä läpimurroista. Kymmenen vuotta sitten avautui uusi ikkuna maailman­kaikkeuteen. LIGO (Laser Interferometer Gravitational-­Wave Observatory) havaitsi 14. syyskuuta 2015 ensimmäistä kertaa historiassa yleisen suhteellisuus­teorian ennustamat gravitaatioaallot. Kaksi noin 30 Auringon massaista…

Flogistonin viimeiset liekit

Posted on 25.6.202525.6.2025

Joseph Priestley oli teologi ja kemisti. (Kuva: Wikimedia) Palaminen pyrittiin selittämään sillä, että palavista aineista poistuisi tulena ilmenevää flogistonia. Flogiston-teoria hylättiin, kun hapen rooli palamisessa ymmärrettiin. Ironisesti hapen löytäjä, Joseph Priestley, oli yksi viimeisiä flogistonin puolustajia. Kemialla oli 1700-luvun alussa imago-ongelma. Näin ainakin väittää Sara Norja, joka kirjassaan Al­kemian historia (SKS, 2023) jäljittää länsimaisen alkemian…

Spekulatiivista fysiikkaa parhaimmillaan

Posted on 8.3.202510.3.2025

Carlo Rovelli: Valkoiset aukot Miten hypoteettisista suhteellisuusteorian yhtälöiden ratkaisuista riittää aihetta kokonaiseen kirjaan? Italialaiselta teoreettiselta fyysikolta Carlo Rovellilta se onnistui. Hänen uusimman kirjansa aiheena ovat valkoiset aukot. Opus ei tosin ole kovin pitkä, mutta pieneen pakettiin on ahdettu paljon asiaa. Rovelli kirjoittaa lyhyitä ja helppotajuisia teoksia. Hänen aikaisemmat teoksensa Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta ja Ajan…

Matemaatikoista suurin

Posted on 8.3.202510.3.2025

Emil A. Fellman: Leonhard Euler – Neron tarina Matemaatikoista suurimman tittelistä kilpailevat varmaankin Carl Gauss ja Leonhard Euler. Niinpä Emil A. Fellmanin kirjan alaotsikko ”Neron tarina” ei ole ylisanoja. Lukuisia ovat Eulerin nimiin laitetut vakiot, yhtälöt, metodit tai muut matemaattiset käsitteet. Tartuinkin mielenkiinnolla Eulerin pienoiselämänkertaan. Kirjan luettuani ajattelin, että tässäkö tämä nyt oli. Lyhyeen elämäkertaan…

Rasvakivi liukuu sykloidia pitkin

Posted on 21.10.202423.2.2025

Professori Sarah Hart on haltioitunut Moby Dickin matemaattisista kielikuvista. Melvillen teos on yksi esimerkeistä Hartin kirjassa Once Upon a Prime, joka käsittelee matematiikan ja kirjallisuuden suhdetta. Oikeastaan vasta vuosikymmeniä kuolemansa jälkeen sai Herman Melvillen (1819–1891) tunnustusta merkittävänä amerikkalaisena kirjailijana. Iltalehdessä kuvailtiin vuonna 1927 hänen tyyliään seuraavalla tavalla: Viime vuosien ajalla ovat kirjallisuuden arvostelijat kaivaneet esille…

Darwinia kiinnosti Kuun synty

Darwinia kiinnosti Kuun synty

Posted on 28.6.202422.2.2025

Charles Darwinin poikaa kiinnosti lajien syntyä enemmän Kuun synty. Hän esitti matemaattisen mallin, jota pidettiin pitkän aikaa varteenotettavana selityksenä. Sanoin kaverilleni olevani iloinen siitä, että tv-sarjan nimessä on viittaus matematiikkaan. Netflixin suositun uutuussarjan mainoskampanja oli tällöin huipussaan. Ystäväni vastasi hölmistyneellä katseella. Hän tiesi kyllä sarjan, mutta oli luullut, että 3 Body Problem olisi kolmen ruumiin…

Gunnar Nordström

Gunnar Nordström – suhteellisen merkittävä teoreetikko

Posted on 1.2.202420.2.2025

Gunnar Nordströmin siluetti 1902, tekijä R. Mickwitz. Museovirasto. Gunnar Nordströmin kuolemasta tuli viime jouluaattona sata vuotta. Hänen painovoimateoriansa on epäilemättä suomalaisen teoreettisen fysiikan huippusaavutus.Teoria jäi lopulta kakkoseksi yleiselle suhteellisuusteorialle, mutta parin vuoden ajan oli se paras selitys maailmassa. Yleisen suhteellisuusteorian kehittänyttä Albert Eins­teinia pidetään joskus yksinäisenä nerona, joka kehitti teorian, jota kukaan muu ei olisi kyennyt…

Willem ’s Gravesande

Newtonismin airut hurahti ikiliikkujahuijaukseen

Posted on 6.10.202322.2.2025

Havainnekuva Orffyreuksen pyörästä. (Wikimedia) Willem ’s Gravesande osasi esittää asiat ymmärrettävästi ja havainnollistaa niitä kokeellisesti. Se teki hänestä yhden merkittävimmistä Newtonin ajatusten levittäjistä Manner-Euroopassa. Hänet muistetaan liike-energian käsitteeseen liittyvistä kokeista, jotka osaltaan liittyivät erääseen väitettyyn ikiliikkujaan. Tänä vuonna tulee kolmesataa vuotta kirjan Philosophiae Newtonianea Institutones, in usus academicos julkaisusta. Kirja on merkittävä, sillä se oli…

Mellin vastusti suhteellisuusteoriaa

Mellin vastusti suhteellisuusteoriaa vanhoilla päivillään

Posted on 5.6.202321.2.2025

Mellin opetti Hietalahden torilla sijainneessa Polyteknillisessä opistossa (lähde: Helsingin Kaupunginmuseo / Signe Brander, 1908). Suurmiehetkään eivät ole immuuneja erehdyksille. Suomen matematiikan huippuihin lukeutuva Hjalmar Mellin oli kiivas Einsteinin teorian vastustaja. Huhtikuun alussa tulee täyteen 90 vuotta matemaatikko Robert Hjalmar Mellinin (1854–1933) kuolemasta. Mellin on yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka elävät ikuisesti osana matematiikan vakiintunutta sanastoa….

Vaikeita ongelmia

Vaikeita ongelmia

Posted on 10.10.202219.2.2025

Rosettan kivi auttoi ratkaisemaan hieroglyfien mysteerin. By Awikimate – Own work. Toisinaan ongelmasta tekee hankalan se, että ei vain ole riittävästi dataa sen ratkaisemiseen. Joskus dataa voi olla liiankin paljon – ratkaisun laskeminen vie liikaa aikaa. Laskemista saattaa myös häiritä kuolleet perhoset. Tämä vuosi on varsinainen egyptologian juhlavuosi. Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan tasan sata…

Elämää Mars-meteoriiteissä

Ei mitään uutta auringon alla

Posted on 8.6.202218.2.2025

Elämää Mars-meteoriiteissä ALH84001:n pintaa elektronimikroskoopilla kuvattuna. Mikrobiologi Charles B. Lipman väitti 90 vuotta sitten löytäneensä todisteita maanulkopuolisesta elämästä meteoriiteista. Myös hiljattain on esitetty vastaavanlaisia väitteitä liittyen Marsista peräisin oleviin kiviin. Usko elämään Marsissa on vanhaa perua. Me suomalaiset tunnemme omien presidenttiemme lisäksi kenties parhaiten Yhdysvaltojen presidentit. Emme ehkä muista niistä kaikista vanhimpia, mutta lähihistoriassa Valkoista…

  • 1
  • 2
  • Next

Uusimmat

  • Tekoälyn toimiva soveltaminen vaatii asiantuntemusta
  • Talven kuultavansininen ihme
  • Tšernobyl 26.04.1986
  • Tšernobylin jälkipyykki
  • Tšernobyl vuonna 2026

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com