Esimerkkejä alueista lehmän jaloissa ja vartalossa, josta itikan puremia laskettiin. (Wikimedia) Kolmen vuosikymmenen ajan paperilennokit ovat lennelleet Harvardin juhlasalissa, kun tutkijoita on palkittu tutkimuksista, jotka ensin naurattavat ja sitten panevat ajattelemaan. Nyt tämä perinne katkeaa: Ig Nobel -palkinnot muuttavat Eurooppaan. Kesäkuun alussa Ig Nobel -palkintoseremonian perustaja Marc Abrahams kertoi eurooppalaisille tiedetoimittajille päätöksestään siirtää tapahtuma Eurooppaan. Huumori-Nobelit…
Tag: Niklas Hietala
Lapsetkin tykkäävät pohdiskella
Juha Oikkonen: Tessun matikkaseikkailu(Aviador, 2026) Juha Oikkonen. Kuva: Ari Haimi Matemaattisissa tieteissä minua kiehtoo eniten ongelmanratkaisu. Lukion tunnit melkein tappoivat kiinnostukseni fysiikkaa kohtaan, mutta onneksi lähdin kuitenkin yliopistolle fysiikkaa opiskelemaan. Yliopistolla vaikeita teoreettisen fysiikan laskuharjoituksia pohtiessani löysin innostukseni uudestaan. Samoihin aikoihin, kun opiskelin fysiikkaa Helsingin yliopistolla, matematiikan laitoksella opetti Juha Oikkonen. En käynyt hänen kursseillaan…
Epävakaa alkuaine, epävakaa tiede: alabamiini ja patologinen tiede
Fred Allison uskoi löytäneensä uuden alkuaineen Alabamassa, mutta hänen magneto-optinen menetelmänsä petti aisteja ja havaintoja. Allisonin tapaus muistuttaa, että tieteessä odotukset ja todellisuus eivät aina kohtaa. Joskus vilpittömät tutkijat voivat nähdä sen, mitä he toivovat. Harvoin pro gradu -tutkielma nousee kansallisten ja jopa kansainvälisten uutisten aiheeksi. Näin kävi kesällä 2023 Henna Kokkoselle. Fysiikkaa opiskellut Kokkonen onnistui…
Einstein, Weber ja LIGO: gravitaatioaaltojen tarina
Ligon observatorio Hanfordissa. (Wikimedia) Einstein epäili itse aaltojensa todellisuutta, Weber väitti kuulleensa ne, ja LIGO lopulta todisti ne. Gravitaatioaaltojen historia on kertomus sinnikkyydestä, epäilyistä ja tieteellisistä läpimurroista. Kymmenen vuotta sitten avautui uusi ikkuna maailmankaikkeuteen. LIGO (Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory) havaitsi 14. syyskuuta 2015 ensimmäistä kertaa historiassa yleisen suhteellisuusteorian ennustamat gravitaatioaallot. Kaksi noin 30 Auringon massaista…
Flogistonin viimeiset liekit
Joseph Priestley oli teologi ja kemisti. (Kuva: Wikimedia) Palaminen pyrittiin selittämään sillä, että palavista aineista poistuisi tulena ilmenevää flogistonia. Flogiston-teoria hylättiin, kun hapen rooli palamisessa ymmärrettiin. Ironisesti hapen löytäjä, Joseph Priestley, oli yksi viimeisiä flogistonin puolustajia. Kemialla oli 1700-luvun alussa imago-ongelma. Näin ainakin väittää Sara Norja, joka kirjassaan Alkemian historia (SKS, 2023) jäljittää länsimaisen alkemian…
Spekulatiivista fysiikkaa parhaimmillaan
Carlo Rovelli: Valkoiset aukot Miten hypoteettisista suhteellisuusteorian yhtälöiden ratkaisuista riittää aihetta kokonaiseen kirjaan? Italialaiselta teoreettiselta fyysikolta Carlo Rovellilta se onnistui. Hänen uusimman kirjansa aiheena ovat valkoiset aukot. Opus ei tosin ole kovin pitkä, mutta pieneen pakettiin on ahdettu paljon asiaa. Rovelli kirjoittaa lyhyitä ja helppotajuisia teoksia. Hänen aikaisemmat teoksensa Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta ja Ajan…
Matemaatikoista suurin
Emil A. Fellman: Leonhard Euler – Neron tarina Matemaatikoista suurimman tittelistä kilpailevat varmaankin Carl Gauss ja Leonhard Euler. Niinpä Emil A. Fellmanin kirjan alaotsikko ”Neron tarina” ei ole ylisanoja. Lukuisia ovat Eulerin nimiin laitetut vakiot, yhtälöt, metodit tai muut matemaattiset käsitteet. Tartuinkin mielenkiinnolla Eulerin pienoiselämänkertaan. Kirjan luettuani ajattelin, että tässäkö tämä nyt oli. Lyhyeen elämäkertaan…
Rasvakivi liukuu sykloidia pitkin
Professori Sarah Hart on haltioitunut Moby Dickin matemaattisista kielikuvista. Melvillen teos on yksi esimerkeistä Hartin kirjassa Once Upon a Prime, joka käsittelee matematiikan ja kirjallisuuden suhdetta. Oikeastaan vasta vuosikymmeniä kuolemansa jälkeen sai Herman Melvillen (1819–1891) tunnustusta merkittävänä amerikkalaisena kirjailijana. Iltalehdessä kuvailtiin vuonna 1927 hänen tyyliään seuraavalla tavalla: Viime vuosien ajalla ovat kirjallisuuden arvostelijat kaivaneet esille…
Darwinia kiinnosti Kuun synty
Charles Darwinin poikaa kiinnosti lajien syntyä enemmän Kuun synty. Hän esitti matemaattisen mallin, jota pidettiin pitkän aikaa varteenotettavana selityksenä. Sanoin kaverilleni olevani iloinen siitä, että tv-sarjan nimessä on viittaus matematiikkaan. Netflixin suositun uutuussarjan mainoskampanja oli tällöin huipussaan. Ystäväni vastasi hölmistyneellä katseella. Hän tiesi kyllä sarjan, mutta oli luullut, että 3 Body Problem olisi kolmen ruumiin…
Gunnar Nordström – suhteellisen merkittävä teoreetikko
Gunnar Nordströmin siluetti 1902, tekijä R. Mickwitz. Museovirasto. Gunnar Nordströmin kuolemasta tuli viime jouluaattona sata vuotta. Hänen painovoimateoriansa on epäilemättä suomalaisen teoreettisen fysiikan huippusaavutus.Teoria jäi lopulta kakkoseksi yleiselle suhteellisuusteorialle, mutta parin vuoden ajan oli se paras selitys maailmassa. Yleisen suhteellisuusteorian kehittänyttä Albert Einsteinia pidetään joskus yksinäisenä nerona, joka kehitti teorian, jota kukaan muu ei olisi kyennyt…
Newtonismin airut hurahti ikiliikkujahuijaukseen
Havainnekuva Orffyreuksen pyörästä. (Wikimedia) Willem ’s Gravesande osasi esittää asiat ymmärrettävästi ja havainnollistaa niitä kokeellisesti. Se teki hänestä yhden merkittävimmistä Newtonin ajatusten levittäjistä Manner-Euroopassa. Hänet muistetaan liike-energian käsitteeseen liittyvistä kokeista, jotka osaltaan liittyivät erääseen väitettyyn ikiliikkujaan. Tänä vuonna tulee kolmesataa vuotta kirjan Philosophiae Newtonianea Institutones, in usus academicos julkaisusta. Kirja on merkittävä, sillä se oli…
Mellin vastusti suhteellisuusteoriaa vanhoilla päivillään
Mellin opetti Hietalahden torilla sijainneessa Polyteknillisessä opistossa (lähde: Helsingin Kaupunginmuseo / Signe Brander, 1908). Suurmiehetkään eivät ole immuuneja erehdyksille. Suomen matematiikan huippuihin lukeutuva Hjalmar Mellin oli kiivas Einsteinin teorian vastustaja. Huhtikuun alussa tulee täyteen 90 vuotta matemaatikko Robert Hjalmar Mellinin (1854–1933) kuolemasta. Mellin on yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka elävät ikuisesti osana matematiikan vakiintunutta sanastoa….