Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
      • Lehti 2-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

Category: Artikkeli

Sähkö- magnetismia matematiikalla ja ilman

Sähkömagnetismia matematiikalla ja ilman 

Posted on 18.10.202117.2.2025

Itsenäisesti tiedettä opiskeltuaan Faraday kävi kemisti Humphry Davyn yleisöluennoilla. Faraday kirjoitti ja kuvitti ­Davyn luennoista kolmesataasivuisen kirjan. Kun Davyn näkö vahingoittui onnettomuudessa laboratoriossa, ­palkkasi hän Faradayn apulaisekseen. Myöhemmin Faraday teki itsekin tiedettä tunnetuksi. Kuvassa hänen joululuentonsa ­Royal Institutionissa – perinne, joka jatkuu tänä päivänäkin. Viime vuonna juhlistettiin Hans Christian Örstediä, joka havaitsi sähkön ja magnetismin…

Energiatehokas tulevaisuus

Tulevaisuudessa häämöttää fuusioenergia

Posted on 18.10.202117.2.2025

Tämän hetken Euroopan ­fuusiotutkimussuunnitelmien mukaan fuusioenergiaan liittyvää DEMO-reaktoria (Demonstration Fusion Power Plant) voitaisiin alkaa rakentaa vuoden 2050 jälkeen. DEMOn tavoitteena on tuottaa nettoenergiaa valtakunnan verkkoon. Tästä varmaan kuluu jonkin aikaa, ennen kuin käytössä on kaupallisesti toimivia fuusioenergialaitoksia. Semmoisia voi kuvitella valmistuvan joskus 2070–2100 paikkeilla. Aikahorisontti siis on melko pitkä. Fuusioenergiasta on haaveiltu 1950-luvulta alkaen. Aluksi…

Juhlapuhe

Juhlapuhe

Posted on 24.6.202117.2.2025

Olemme pienessä kaveripiirissä pohtineet sitä, että nykyisin ei enää pääse kuulemaan kunnon vanhanajan puheita, jotka ylevöittävät sielun ja ruumiin. Voi tietenkin olla, että sellaisia yhä pidetään, mutta me emme vain ole sattuneet tilaisuuteen kuulemaan. Miten sitten juhlapuhe laaditaan ja miten se pidetään? Puheen esittäminen ja puheen sisältö kuuluvat yhteen. Karismaattinen esiintyjä tekee tylsästäkin puheesta kiinnostavan…

Tuetaan yhdessä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenhankintaa

Tuetaan yhdessä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenhankintaa

Posted on 24.6.202117.2.2025

Yleisimpiä työehtosopimusten tuomia työehtoja on pidetty jo vuosikymmenten ajan itsestään selvyyksinä. Loppuvuodesta saatamme pahimmassa tapauksessa olla tilanteessa, jossa ei ole ollenkaan selvää, missä laajuudessa nämä nyt olemassa olevat työehdot tekkiläisiä koskevat. Jos yleissitovuus poistuu, samalla poistuu myös esimerkiksi IT-alalta minimipalkka, mikä avaa markkinat ulkomaisille kilpailijoille aivan uudella tavalla. 25.3.2021 työnantajia edustava liitto Teknologia­teollisuus ry. ilmoitti…

Uusi suojarakennus vaurioreaktorin päällä Tshernobylissa. Kuva Tim Porter.

Muistan

Posted on 24.6.202117.2.2025

Uusi suojarakennus vaurioreaktorin päällä Tshernobylissa. Kuva Tim Porter. Tässä numerossa toisaalla on lyhyt uutinen Janne Koivukosken väitöskirjasta. Väitöskirja käsitteli Suomen säteilyvalvontajärjestelmän kehittämistä erityisesti Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuushan oli henkilö­vahingoiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan tähänastisesti suurin ydinvoimalaitos-onnettomuus maailmassa. Onnettomuuden ja sitä seuraavan tulipalon seurauksena tulipalon lämpö nosti osan reaktorissa olevista radioaktiivisista aineista korkealle ilmaan, josta ne sitten…

TEKin selvitys

TEKin selvitys maisterivaiheessa aloittavista opiskelijoista

Posted on 24.6.202117.2.2025

Luonto on monelle opiskelijalle tärkeä arkea tasapainottava paikka. Kuva: K8/Unsplash Viimeisten vuosien aikana maisterivaiheessa aloittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut tasaisesti ja kasvu alkoi kiinnostaa meitä TEKkiläisiä. Päätimme tehdä laadullisen selvityksen siitä minkälaisia maisterivaiheessa aloittavat opiskelijat ovat arvoiltaan ja mielenkiinnon kohteiltaan. Meille on tärkeää ymmärtää jäseniämme ja nyt halusimme tutustua tarkemmin maisterivaiheessa aloittaviin opiskelijoihin. Maisterivaiheessa aloittavat ovat…

Martti Annanmäki ja Suvi Lahdenmäki

Antti Asikainen haki maineikkaaseen yliopistoon – ja pääsi

Posted on 24.6.202116.2.2025

Antti Asikainen on Mikkelin lukion ensimmäinen opiskelija, joka pääsi MIT:hin. Kuva Aino Asikainen. MIT eli Massachusetts Institute of Technology on yksi maailman arvostetuimpia yliopistoja. Puumalalainen Antti Asikainen päätti ottaa härkää sarvista ja hakea tänä keväänä tuohon maineikkaaseen opinahjoon ja yllätyksekseen tuli valituksi.   Antti Asikainen kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin lukiosta. Lukion fysiikan opettaja Mikko Korhonen kuvaa…

Säteilyvalvontajärjestelmä kehittyy

Säteilyvalvontajärjestelmä kehittyy

Posted on 24.6.202116.2.2025

Janne Koivukoski väitteli säteilyvalvontajärjestelmän kehittämisestä Tshernobylin onnettomuuden vuosipäivänä. Ensimmäisen kosketuksen säteilyvalvontajärjestelmään sain ollessani varusmiespalveluksessa Kuuskajaskarin linnakkeella vuonna 1964. Siellä vartiovuorossa olevan sotilaan tuli vartiovuoronsa aikana lukea geigermittarin lukema ja kirjata se vihkoon. Säteilyn yksikkönä oli npm eli napsua per minuutti. Samanlaisia mittauksia tehtiin muissakin varuskunnissa, ja muissakin paikoissa, esim. paloasemilla, joten käytössä oli jo silloin…

Henrietta Swan Leavitt

Henrietta Swan Leavitt (1868-1921)

Posted on 24.6.202116.2.2025

Kuvateksti: Henrietta Leavitt (oikealla) yhdessä Annie Jump Cannonin kanssa. Leavittin tavoin myös Cannon oli Harvardin kompuuttereja. Hänkin työskenteli tähtien luokituksen parissa. Yhä käytössä olevat tähtien spektriluokat perustuvat Cannonin luokitusjärjestelmään. By unattributed – Harvard University Library, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=37239631 Tänä vuonna tulee 100 vuotta siitä, kun Henrietta Leavitt kuoli vain 53 vuoden iässä. Leavittin laskelmat Harvardin observatoriossa…

Vuoden 1621 revontulishow

Vuoden 1621 revontulishow

Posted on 12.3.202115.2.2025

Kuva: Illustrated London News, 1849. Koronan takia ei Lappiin ole tänä talvena samaan tapaan virrannut turisteja kuin aiemmin. Se on harmi, sillä pimeät yöt ovat otollisinta aikaa revontulien bongaamiseen. Etelämmässä revontulia näkyy harvemmin ja silloinkin yleensä heikosti. Toisinaan revontulet ihastuttavat etelämpänäkin. Näin kävi 12. syyskuuta 1621, jolloin revontulia näkyi aina Ranskassa asti. Tästä kirjoitti Pierre…

Ovatko matemaatikot putoamassa vakuutusyhtiöiden johdosta?

Ovatko matemaatikot putoamassa vakuutusyhtiöiden johdosta?

Posted on 12.3.202115.2.2025

Ensin vähän säädöstaustaa: Vakuutusyhtiölain (VYL) 1. luvun 18. pykälän mukaan vakuutusyhtiössä on oltava aktuaaritoiminto. Sen lukuisista tehtävistä tärkein on yhtiön vastuuvelan laskenta. VYL:n 1. luvun 19. pykälässä säädetään, että vakuutusyhtiöllä on oltava vastuullinen vakuutusmatemaatikko, jolla on SHV-pätevyys. Tämä henkilö vastaa viime kädessä aktuaari­laskelmien oikeellisuudesta, ja raportoi käytännössä yhtiön hallitukselle antaen sille selvityksiä ja lausuntoja yhtiön…

Maraton

Maraton

Posted on 12.3.202114.2.2025

Minkä ihmeen takia kaveri, joka koulussa pikemminkin vältteli liikuntatunteja kuin aktiivisesti niihin osallistui, myöhemmin ryhtyy juoksemaan maratoneja? Eipä tuohon kysymykseen liene yhtä oikeaa vastausta, elämä vain vei. Päätin, kun neljäkymmentä ikävuotta lähestyi, että ilmoittaudun Helsingin maratonille. Päätin myös, etten puhu asiasta kenellekään. Olin toki siihen aikaan tehnyt lyhyehköjä hölkkälenkkejä, joten ei muuta kuin niitä pidentämään….

  • Previous
  • 1
  • …
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • …
  • 22
  • Next

Uusimmat

  • Vetytuotannon integroinnilla lisää joustavuutta energiajärjestelmiin 
  • Vapaa ja laadukas media on demokratian tae
  • Tietoverkkotekniikan isosta kuvasta
  • Matematiikan opiskelu tekoälyn aikakaudella
  • Ig Nobel -palkinnotmuuttavat Eurooppaan

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com