Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
      • Lehti 2-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

Category: Artikkeli

Onko Suomi hukannut tulevaisuuden?

Onko Suomi jo löytänyt tulevaisuuden?

Posted on 22.12.202220.2.2025

Usein tarvitsen vähän aikaa, jotta ymmärrän, mikä on kestävää ja mikä ei. Vuosi sitten TEK julkaisi tutkimukseni ”Onko Suomi hukannut tulevaisuuden?”. Siinä pohdittiin varsin laajasti innovaatiotoiminnan tilaa Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti koneoppimiseen liittyvät kysymykset, mutta on selvää, että pyrkimys oli tarkastella innovaatiotoimintaa myös yleisemmällä tasolla. Tutkimus oli tehty laadukkaasti Delfoi-tekniikkaa käyttäen, ja siihen oli…

Emmy Noether

Emmy Noether

Posted on 22.12.202219.2.2025

Emmy Noether 1900-luvun alussa. Olosuhteet eivät olleet otollisia Emmy Noetherille. Hän oli nainen, silloin kun naiset eivät saaneet opiskella tai opettaa. Hän oli vasemmistolainen pasifisti ja juutalainen natsi-Saksassa. Vaikeat olosuhteet eivät häntä lannistaneet. Emmy oli merkittävässä osassa modernin algebran kehityksessä. Amalie Emmy Noetherin syntymästä tuli keväällä 140 vuotta. Kun hän syntyi 23. maaliskuuta 1882, ei kukaan…

IntegraatioFest 2022

IntegraatioFest 2022

Posted on 22.12.202219.2.2025

Mikä on IntegraatioFest? IntegraatioFest, vanhalta nimeltään FysikerFest, on yhteistoiminta­tapahtuma, joka kerää kokoon matematiikan ja fysiikan opiskelijat ympäri Suomea. Tapahtumassa eri paikkakuntien opiskelijat pääsevät kuulemaan luentoja, sitsaamaan sekä ennen kaikkea harjoittamaan yhteistoimintaa eri ainejärjestöjen välillä. Tänä vuonna Luuppi ry ja Teknis-luonnontieteellinen kilta Hiukkanen ry järjestivät tapahtuman Tampereella. Tapahtumaan osallistui lähes 400 opiskelijaa 12:sta eri ainejärjestöstä/killasta. IntegraatioFestit…

60-luvun koulumatematiikkaa, -fysiikkaa ja -kemiaa

60-luvun koulumatematiikkaa, -fysiikkaa ja -kemiaa

Posted on 10.10.202219.2.2025

Laskutikku. Esimerkkejä: 1/6 = 0,167, 62 = 36, 63 =216, lg 6 = 0,78. Yleistä Muistoni 60-luvun koulumatematiikasta, -fysiikasta ja -kemiasta ovat erään keskisuomalaisen kunnan, nykyisen kaupungin, yhteiskoulusta. (1) Aloitin oppikouluopintoni syksyllä 1961 ja valmistuin pitkän matematiikan linjalta ylioppilaaksi keväällä 1969. En ole sittemmin seurannut kenenkään lapsen tai nuoren koulunkäyntiä henkilökohtaisesti, joten en tunne nykyisiä koulujärjestelyitä…

Kevään 2023valtuustovaalit

Ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa

Posted on 10.10.202219.2.2025

Keväällä 2023 järjestetään TEKin valtuustovaalit. Vaaleissa valtuustoon valitaan 70 jäsentä. Kaikki TEKläiset jäsenmaksunsa maksaneet henkilöt voivat asettua ehdolle. Jo syksyllä 2022 etsivät eri vaaliliitot ehdokkaita omille listoilleen. Eräät vaaliliitot ovat puoluesidonnaisia ja jotkut taas puolueista riippumattomia. Jokaiselle valtuustoon halukkaalle löytyy niiden joukosta sopiva ryhmä. Tietenkin voi perustaa oman vaaliliiton, mutta vaalimatematiikka ei suosi pientä ryhmää….

Lars Gröndahl: Uudet ohjelmistoratkaisut vaativat kurinalaisuuttta ja laadun mittausta

Lars Gröndahl: Uudet ohjelmistoratkaisut vaativat kurinalaisuuttta ja laadun mittausta

Posted on 10.10.202219.2.2025

MAL:in hallituksessa toimiva Lars Gröndahl on tehnyt pitkän uran Verohallinnon tietoliikennevastaavana. Tärkeässä osassa on ollut myös ohjelmistotyön mittaamiseen ja standardeihin liittyvä työ ja näiden edistäminen Suomessa.  Lars Gröndahl on syntynyt Helsingissä 1949 ja valmistunut aikanaan fyysikoksi Helsingin yliopistosta. Myöhemmin Gröndahl opiskeli myös tietoliikenne­tekniikkaa ja puhelintekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa TKK. Uransa Gröndahl teki Verohallinnon tietoliikenne­vastaavana 1984–2000, ensin…

Vaikeita ongelmia

Vaikeita ongelmia

Posted on 10.10.202219.2.2025

Rosettan kivi auttoi ratkaisemaan hieroglyfien mysteerin. By Awikimate – Own work. Toisinaan ongelmasta tekee hankalan se, että ei vain ole riittävästi dataa sen ratkaisemiseen. Joskus dataa voi olla liiankin paljon – ratkaisun laskeminen vie liikaa aikaa. Laskemista saattaa myös häiritä kuolleet perhoset. Tämä vuosi on varsinainen egyptologian juhlavuosi. Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan tasan sata…

Srinivasa Ramanujan

Srinivasa Ramanujan

Posted on 10.10.202219.2.2025

Srinivasa Ramanujan syntyi Intiassa vuonna 1887 ja kuoli vuonna 1920. Lyhyenä elinaikanaan hän antoi merkittävän panoksen useille eri matematiikan osa-alueille – mm. matemaattiseen analyysiin, luku­teoriaan ja päättymättömiin sarjoihin. Ramanujanin matemaattiset kyvyt ilmenivät jo aikaisessa vaiheessa. Koulussa ollessaan hän kyvyillään voitti useita palkintoja. 15-ikäisenä Ramanujan lainasi kirjastosta kirjan Synopsis of Elementary Results in Pure Mathematics. Kirja…

SHV-tutkinnosta

SHV-tutkinnosta

Posted on 8.6.202218.2.2025

Mikä on aktuaari? Vastuullinen vakuutusmatemaatikko huolehtii siitä, että yhtiössä sovellettavat matemaattiset menetelmät ovat asianmukaisia. Erityisesti hän huolehtii siitä, että sekä yhtiön vakuutusmaksut että yhtiön velka vakuutuksenottajille määräämistavaltaan ja määrältään noudattavat tiettyjä vaatimuksia. Sanasta ”aktuaari” Nykysuomen sanakirjan mukaan aktuaari on ”arkiston hoidosta t. tilastojen laatimisesta virastossa huolehtiva henkilö; vakuutusyhtiön matemaatikko”. Jatkossa aktuaarilla tarkoitetaan vakuutusmatemaatikkoa. Englantilainen aktuaari…

TEK ja kansainvälinen jäsentoiminta

TEK ja kansainvälinen jäsentoiminta

Posted on 8.6.202218.2.2025

Kansainvälinen työ on osa TEKin toimintaa. Tämä käsittää niin järjestöjen väliset suhteet, vaikuttamisen EU- ja kansainvälisellä tasolla sekä yksittäisille jäsenille tarjotut palvelut ja mahdollisuudet. Muutaman viime vuoden aikana TEKin toimistolla toimiva työryhmä, International Chapter, on koordinoinut toimintaa, joka liittyy ulkomailta tulleisiin osaajiin. Osa näistä täyttää TEKin jäsenkriteerit. Seuraamme yhteis­kunnallista keskustelua ja miten esim. ulko­mailta tulleet,…

Elämää Mars-meteoriiteissä

Ei mitään uutta auringon alla

Posted on 8.6.202218.2.2025

Elämää Mars-meteoriiteissä ALH84001:n pintaa elektronimikroskoopilla kuvattuna. Mikrobiologi Charles B. Lipman väitti 90 vuotta sitten löytäneensä todisteita maanulkopuolisesta elämästä meteoriiteista. Myös hiljattain on esitetty vastaavanlaisia väitteitä liittyen Marsista peräisin oleviin kiviin. Usko elämään Marsissa on vanhaa perua. Me suomalaiset tunnemme omien presidenttiemme lisäksi kenties parhaiten Yhdysvaltojen presidentit. Emme ehkä muista niistä kaikista vanhimpia, mutta lähihistoriassa Valkoista…

Öljylampun valosta ydinvoimalaitosten valvojaksi

Öljylampun valosta ydinvoimalaitosten valvojaksi

Posted on 8.6.202218.2.2025

Minä, kanaystäväni ja uusi kotitaloni Jämsän Partalan kylässä vuonna 1956 (valokuva Marja Lahermaa) Lapsuus ja syrjäkylän kansakoulu Ei tietä, ei sähköä, eipä juuri ihmisiäkään. Sellaiseen entiseen jämsäläiseen järvenrantatorppaan syntyi poika keväällä jäiden lähdön jälkeen, hauenkudun aikaan, perjantai-iltana toukokuun viidentenä vuonna 1950.  Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi oli juuri sinä keväänä aloittelemassa toista presidenttikauttaan ja Urho…

  • Previous
  • 1
  • …
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • …
  • 22
  • Next

Uusimmat

  • Vetytuotannon integroinnilla lisää joustavuutta energiajärjestelmiin 
  • Vapaa ja laadukas media on demokratian tae
  • Tietoverkkotekniikan isosta kuvasta
  • Matematiikan opiskelu tekoälyn aikakaudella
  • Ig Nobel -palkinnotmuuttavat Eurooppaan

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com