Tämän hetken Euroopan fuusiotutkimussuunnitelmien mukaan fuusioenergiaan liittyvää DEMO-reaktoria (Demonstration Fusion Power Plant) voitaisiin alkaa rakentaa vuoden 2050 jälkeen. DEMOn tavoitteena on tuottaa nettoenergiaa valtakunnan verkkoon. Tästä varmaan kuluu jonkin aikaa, ennen kuin käytössä on kaupallisesti toimivia fuusioenergialaitoksia. Semmoisia voi kuvitella valmistuvan joskus 2070–2100 paikkeilla. Aikahorisontti siis on melko pitkä. Fuusioenergiasta on haaveiltu 1950-luvulta alkaen. Aluksi…
Tag: Martti Annanmäki
Juhlapuhe
Olemme pienessä kaveripiirissä pohtineet sitä, että nykyisin ei enää pääse kuulemaan kunnon vanhanajan puheita, jotka ylevöittävät sielun ja ruumiin. Voi tietenkin olla, että sellaisia yhä pidetään, mutta me emme vain ole sattuneet tilaisuuteen kuulemaan. Miten sitten juhlapuhe laaditaan ja miten se pidetään? Puheen esittäminen ja puheen sisältö kuuluvat yhteen. Karismaattinen esiintyjä tekee tylsästäkin puheesta kiinnostavan…
Muistan
Uusi suojarakennus vaurioreaktorin päällä Tshernobylissa. Kuva Tim Porter. Tässä numerossa toisaalla on lyhyt uutinen Janne Koivukosken väitöskirjasta. Väitöskirja käsitteli Suomen säteilyvalvontajärjestelmän kehittämistä erityisesti Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuushan oli henkilövahingoiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan tähänastisesti suurin ydinvoimalaitos-onnettomuus maailmassa. Onnettomuuden ja sitä seuraavan tulipalon seurauksena tulipalon lämpö nosti osan reaktorissa olevista radioaktiivisista aineista korkealle ilmaan, josta ne sitten…
Antti Asikainen haki maineikkaaseen yliopistoon – ja pääsi
Antti Asikainen on Mikkelin lukion ensimmäinen opiskelija, joka pääsi MIT:hin. Kuva Aino Asikainen. MIT eli Massachusetts Institute of Technology on yksi maailman arvostetuimpia yliopistoja. Puumalalainen Antti Asikainen päätti ottaa härkää sarvista ja hakea tänä keväänä tuohon maineikkaaseen opinahjoon ja yllätyksekseen tuli valituksi. Antti Asikainen kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin lukiosta. Lukion fysiikan opettaja Mikko Korhonen kuvaa…
Säteilyvalvontajärjestelmä kehittyy
Janne Koivukoski väitteli säteilyvalvontajärjestelmän kehittämisestä Tshernobylin onnettomuuden vuosipäivänä. Ensimmäisen kosketuksen säteilyvalvontajärjestelmään sain ollessani varusmiespalveluksessa Kuuskajaskarin linnakkeella vuonna 1964. Siellä vartiovuorossa olevan sotilaan tuli vartiovuoronsa aikana lukea geigermittarin lukema ja kirjata se vihkoon. Säteilyn yksikkönä oli npm eli napsua per minuutti. Samanlaisia mittauksia tehtiin muissakin varuskunnissa, ja muissakin paikoissa, esim. paloasemilla, joten käytössä oli jo silloin…
Keittiön uudet ulottuvuudet
Lassi Päivärinta ja Erkki Somersalo ovat kirjoittaneet keittokirjan nimeltä Epälineaarinen keittokirja – Kulinaarinen runoelma. Kirjan johdannossa sanotaan, että nimi Epälineaarinen keittokirja viittaa matematiikan alaan nimeltä epälineaarinen analyysi. Lineaarisissa ilmiöissä suureet ovat yksinkertaisella tavalla summautuvia ja skaalautuvia. Epälineaarisuus tuo kuvaan uudentyyppisiä ilmiöitä, kuten kaaosta ja epävarmuutta, mutta samalla mahdollisuuden arvaamattomiin saavutuksiin. Kirjan tekijät ovat matemaatikkoja, joiden…
Tulkoon mahtavaa matematiikkaa
Torstaina 5. marraskuuta oli kansallinen Mahtavaa matematiikkaa -teemapäivä. Päivän aikana järjestettiin matematiikkaan liittyviä tapahtumia ja toimintoja. Teemapäivä sai alkunsa TEKin Jäsen- ja järjestövaliokunnan seminaarista. Tekniikan yö TEKin jäsen- ja järjestövaliokunta JJV piti kesällä 2018 Villa Hummerheimissa seminaarin, jossa ideoitiin tulevaa toimintaa. Yhtenä esiin tulleena ideana oli järjestää TEKin jäsenille suunnattu tekniikkaristeily. Ideaa sitten kehitettiin muuntamalla se ”Valtakunnalliseksi…
Matikkatarinat-sivusto
Kuva: Pixabay 55-vuotisjuhliensa merkeissä MAL tuotti matematiikan opiskeluun kannustamiseksi verkkosivuston 55 tarinaa matematiikasta. http://matikkatarinat.fi Perusteluna sille, miksi MAL halusi kannustaa nuoria opiskelemaan matematiikkaa, oli muun muassa se, että kaikki tarvitsevat matematiikkaa jokapäiväisessä elämässään, ja että jokaisen arkipäivässä on suuret määrät matematiikkaa kaikkien käyttämiemme teknisten laitteiden taustalla, vaikka niistä ei olla edes tietoisia. Perusteluiksi esitettiin myös,…
Katse tulevaisuudessa
Royal Society on 360 vuotta vanha englantilainen tiedeseura, jota pidetään yhtenä suurimmista tieteeseen vaikuttaneista voimista historian aikana. Kirjailija Bill Brysonin toimittama kirja ”Seeing Further – The Story of Science and the Royal Society” kuvaa useiden nimekkäiden kirjoittajien voimin tiedeseuran ja sen jäsenten toimintaa tutkimuksen eturintamassa. Bill Bryson toimi aikanaan toimittajana muun muassa The Times ja…
Teknologia pelastaa
– Tech Day Finland peräänkuulutti uutta ajattelua Suomi kohtaa tulevina vuosina useita globaaleja haasteita, joiden ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee monipuolista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tech Day Finland -tapahtuma keskittyi siihen, kuinka Suomi vastaa näihin haasteisiin. Tech Day Finland 2020 -tapahtuman oli järjestänyt T&T-lehti kumppaneinaan Business Finland, Teknologiateollisuus, TEK ja VTT. Tapahtuma järjestettiin Musiikkitalossa helmikuussa 2020. Nyt vain teknologia…
Tarinoita fyysikko Richard Feynmanin elämästä
Richard Feynman oli eräs 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista. Hän sai vuonna 1965 Nobel-palkinnon yhdessä Julian Schwingerin ja Sin-Itoro Tomonagan kanssa heidän työstään kvanttielektrodynamiikan kehittämiseksi. Toisen maailmansodan aikana Feynman toimi ryhmänjohtajana Manhattan-projektissa, jossa kehitettiin ensimmäinen ydinpommi. Ydinpommin kehittämisen jälkeen Feynman työskenteli Cornellin yliopistossa, ja vuonna 1950 hän aloitti professorina Kalifornian teknillisessä korkeakoulussa (Caltech). Feynman tunnetaan erinomaisena opettajana….
Kvanttitietokone tutuksi teknologiaillassa
Vuonna 1959 amerikkalainen fyysikko Richard Feynman päätteli, että elektronisten osien pienentyessä mikroskooppiseen mittaluokkaan, kvanttimekaniikan ilmiöt tulevat vaikuttamaan esimerkiksi tietokoneissa. Hän esittikin, että kvanttimekaanisia ilmiöitä hyväksi käyttämällä voitaisiin kehittää yhä tehokkaampia tietokoneita. 1980- ja 1990-luvuilla kvanttitietokoneiden teoria eteni merkittävästi. Vuonna 1985 David Deutsch kuvasi kvanttiporttien rakentamista universaalille kvanttitietokoneelle, ja vuonna 1994 Peter Shor kehitti kvanttitietokoneelle algoritmin jakamaan…